Tapanani on herätä aamulla aikaisin ja aloittaa arkistotyöskentely jo kahvikupposen äärellä. Kirjautuminen Kansallisarkiston sivuille aamutuimaan tuo päivään mukavasti pituutta ja tehokkuutta. Joinakin aamuina tämä ei vain onnistu. Tarvitsemiani asiakirjoja ei löydy Digitaaliarkistosta!
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on herättää arkistojen käyttäjät huomaamaan, että kaikki lähdemateriaali ei suinkaan ole saatavilla sähköisesti, ainakaan vielä. Itse olen käyttänyt fyysisesti 30 vuoden ajan tutkimuksissani pääasiassa Kansallisarkiston Turun yksikköä ja Turun kaupunginarkistoa, sillä tutkimuskohteenani on usein Turku. Koska tutkimukseni keskittyvät lähinnä 1500- ja 1600-lukuihin, olen täysin Digitaaliarkiston ja muihin siihen verrattavien palveluiden pauloissa, mitä tulee esimerkiksi Helsingissä ja Tukholmassa säilytettäviin ja jo digitoituihin aineistoihin! Tässä esittämäni seikat pätevät myös muihin Kansallisarkiston toimipisteisiin ja kaupunginarkistoihin.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on herättää arkistojen käyttäjät huomaamaan, että kaikki lähdemateriaali ei suinkaan ole saatavilla sähköisesti, ainakaan vielä. Itse olen käyttänyt fyysisesti 30 vuoden ajan tutkimuksissani pääasiassa Kansallisarkiston Turun yksikköä ja Turun kaupunginarkistoa, sillä tutkimuskohteenani on usein Turku. Koska tutkimukseni keskittyvät lähinnä 1500- ja 1600-lukuihin, olen täysin Digitaaliarkiston ja muihin siihen verrattavien palveluiden pauloissa, mitä tulee esimerkiksi Helsingissä ja Tukholmassa säilytettäviin ja jo digitoituihin aineistoihin! Tässä esittämäni seikat pätevät myös muihin Kansallisarkiston toimipisteisiin ja kaupunginarkistoihin.
 |
Turun raastuvanoikeus tuomitsi Grels Valkiapään kuolemaan varkaudesta 17.12.1624. Kaupunginkirjuri piirsi Turun kaupunginarkistossa säilytettävään pöytäkirjaan piilukirveen tuomion kohdalle. Kansallisarkiston pöytäkirjasta kirves puuttuu. (Turun kaupunginarkisto, Raastuvanoikeuden pöytäkirja BI a 1, 57.)
|
Mainiona esimerkkinä siitä, mitä digitoidun aineiston takaa löytyy, ovat Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat. Kansallisarkistossa säilytettävä sarja, joka lähetettiin aikanaan Turun hovioikeuden tarkastettavaksi, on käytettävissä Digitaaliarkistossa Ruotsinajan loppuun. Turun kaupunginarkiston sarja, jota voi lukea vain kyseisessä arkistossa, poikkeaa tietenkin arkistotunnuksiltaan ensin mainitusta, mutta sisältää myös hieman eri tietoja siihen verrattuna. Tämä sarja oli tarkoitettu raadin omaan käyttöön ja siihen kirjattiin myös sellaisia tietoja, joita ei merkitty hovioikeudelle lähetettyyn kopioon. Osa asioista koski kaupungin omaa hallintoa, joten niitä ei tarvinnut tarkastuttaa hovissa. Esimerkiksi osaa yksityishenkilöiden taloudellisista oikeusjutuista on turha etsiä digitoidusta materiaalista. Tutkijan tulee huomata, että näiden sarjojen sivunumerointikaan ei siten ole sama.
Turun kaupunginarkistossa on raastuvanoikeuden pöytäkirjojen lisäksi laajoja asiakirjakokonaisuuksia, jotka olisivat tutkijoille hyödyllisiä, mikäli niitä vain käytettäisiin. Kaupunginhallinnon liiteasiakirjoilla on helppo saada lisätietoja varsinaiseen pöytäkirjaan suppeasti merkitystä päätöksestä. Esimerkiksi käsityöläisten arkistot ovat helppokäyttöisiä ja niistä on mahdollista rakentaa vaikka yksityisen mestarin elämäkerta.
 |
| Ruotsin valtakunnan Merioikeus vuodelta 1667 kuuluu esimerkiksi Kansallisarkiston Turun toimipisteen Kruunusarjaan, joka sisältää annetut asetukset 1600-luvun puolimaista lähtien. Sarjasta voi seurata vaikkapa palkollisten aseman kehitystä tai metsänkäytöstä annettuja määräyksiä. (Kansallisarkisto, Turku. Kruunusarja.) |
Arkistojen kokoelmissa on myös runsaasti kirjallisuutta, joka ryydittää omaa työskentelyä. Kaikki haluavat kuvittaa tutkimuksensa, olkoon se sitten suppea tai laaja. Digitoimattomat arkistoasiakirjat ovat mainio kuvituksen lähde. Varsinkin niihin sisältyvät liitteet ovat antoisia. Niissä on käsin piirrettyjä ja maalattuja sekä painettuja kuvia, jotka lisäävät tutkimusten mielenkiintoa. Kirjansitojamestareiden valmistamat kirjojen kannet taas ovat taideteoksia jo itsessään. Tässä tutkijalla on vain mielikuvitus rajana.
KIRJOITTAJA: Veli Pekka Toropainen
KUVAT: Veli Pekka Toropainen
KUVAT: Veli Pekka Toropainen
Kirjoittaja on FT, Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen tutkija, Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäsen ja aikakauskirja Genoksen toimittaja.
