Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kansakoulutoimen
järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaan maassa annettiin 11.5.1866, ja sen
mukaisesti Turussakin aloitettiin kansakoulutoiminta syksyllä 1872. Kansakouluista siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1976.Turussa
kansakoulujen johtosäännöt kirjoitettiin vuosina 1871 ja 1882.
Kansakoululaitosta puolustettiin sillä, että sen avulla annettiin lapsille
tilaisuus kansansivistykseen kuuluvien taitojen ja tietojen saamiseen.
Sata vuotta sitten eli vuonna 1917 oli siis kansakoulua käyty jo pitkään, mutta oppivelvollisuuslaki annettiin vasta 1.8.1921. Opetusta annettiin sekä vuokrahuoneistoissa että varsinaisissa koulutaloissa. Vuonna 1917 varsinaisia koulurakennuksia Turussa olivat Snellmanin kansakoulu Koulukadulla, Cygnaeuksen koulutalo Venäjän Kirkkokadulla (nyk. Yliopistonkatu), Topeliuksen kansakoulu Pakkarinkadulla sekä Sirkkalan kansakoulu Arseninkadulla (nyk. Sirkkalankatu) ja Kerttulin kansakoulu Kellonsoittajankadulla.
Sata vuotta sitten eli vuonna 1917 oli siis kansakoulua käyty jo pitkään, mutta oppivelvollisuuslaki annettiin vasta 1.8.1921. Opetusta annettiin sekä vuokrahuoneistoissa että varsinaisissa koulutaloissa. Vuonna 1917 varsinaisia koulurakennuksia Turussa olivat Snellmanin kansakoulu Koulukadulla, Cygnaeuksen koulutalo Venäjän Kirkkokadulla (nyk. Yliopistonkatu), Topeliuksen kansakoulu Pakkarinkadulla sekä Sirkkalan kansakoulu Arseninkadulla (nyk. Sirkkalankatu) ja Kerttulin kansakoulu Kellonsoittajankadulla.
Kansakoulussa opiskeltiin äidinkieltä (suomea tai ruotsia),
kaunokirjoitusta, aritmetiikkaa ja geometriaa, luonnontiedettä ja maantiedettä,
havaintoa, terveysoppia, kristinuskoa sekä piirustusta, laulua, voimistelua,
käsitöitä ja veistoa. Sata vuotta sitten kouluissa oli myös kylpylöitä. Turussa niitä oli Kerttulin koulussa (josta kaikki yllä olevat kuvat), Snellmanin ja Topeliuksen kouluissa. Topeliuksen koulussa kylvyt lopetettiin marraskuussa 1917. Vuonna 1917 koululaiset pääsivät kylpyyn kerran kuukaudessa. Aikaisemmin oli kylvetty kerran viikossa, mutta kylpykertoja harvennettiin, kun polttopuut olivat kallistuneet ja vedensaanti vaikeutunut. Koulukylvyillä nähtiin kasvattava merkitys ja toisekseen monissa kodeissa peseytymismahdollisuudet olivat huonot. Koulukylvyt olivat suosittuja paitsi kaikkein kylmimpinä päivinä, koska joistain kouluista oli pitkät matkat koulukylpylään.
Kansakouluihin kuuluivat varsinaiset kansakoulut, joissa oli kuusi luokkaa, joista kolme ensimmäistä alkeisluokkia ja kolme jälkimmäistä reaaliluokkia. Alkeisluokilla tytöt ja pojat opiskelivat yhdessä mutta reaaliluokilla erikseen. Apukoulut olivat niin kutsutuille henkisesti heikoille lapsille ja niitä käytiin neljä luokkaa. Laiminlyötyjen poikien kouluissa oli kaksi luokkaa ja ne valmistivat poikia reaaliluokkia varten. Iltakoulut (kaksi luokkaa) olivat niitä lapsia varten, jotka eivät vielä 12-vuotiaina olleet saaneet opetusta. Jatkokoulut (kaksi luokkaa) oli varsinaisen kansakoulun käyneille, mutta jotka halusivat vielä kartuttaa tietojaan ja sen ohella valmistautua jotakin elinkeinoa tai ammattia varten.
Kansakouluihin kuuluivat varsinaiset kansakoulut, joissa oli kuusi luokkaa, joista kolme ensimmäistä alkeisluokkia ja kolme jälkimmäistä reaaliluokkia. Alkeisluokilla tytöt ja pojat opiskelivat yhdessä mutta reaaliluokilla erikseen. Apukoulut olivat niin kutsutuille henkisesti heikoille lapsille ja niitä käytiin neljä luokkaa. Laiminlyötyjen poikien kouluissa oli kaksi luokkaa ja ne valmistivat poikia reaaliluokkia varten. Iltakoulut (kaksi luokkaa) olivat niitä lapsia varten, jotka eivät vielä 12-vuotiaina olleet saaneet opetusta. Jatkokoulut (kaksi luokkaa) oli varsinaisen kansakoulun käyneille, mutta jotka halusivat vielä kartuttaa tietojaan ja sen ohella valmistautua jotakin elinkeinoa tai ammattia varten.
Kansakouluasioiden johtamista varten oli johtokunta ja johtokunnalla sihteeri, taloudenhoito oli taloudenhoitajan käsissä ja yleinen silmälläpito oli uskottu kansakouluntarkastajalle, jolla oli kanslia-apulainen. Lisäksi koulupoliklinikalla oli koululääkäri ja hammaslääkäri.
Vähävaraisista kodeista tulleita koululaisia avustettiin muun muassa lahjoittamalla rahaa kansakoulujen johtokunnan rahastosta kenkien ostoon ja paikkaukseen. Ompeluseurat ja yksityishenkilöt antoivat rahaa vaatteiden ostoon. Lasten työhuoneessa ja Cajanderin puolisoiden työtuvassa jaettiin ruokaa, ja myös kaupunginvaltuusto rahoitti ruoan jakamista.
Vähävaraisista kodeista tulleita koululaisia avustettiin muun muassa lahjoittamalla rahaa kansakoulujen johtokunnan rahastosta kenkien ostoon ja paikkaukseen. Ompeluseurat ja yksityishenkilöt antoivat rahaa vaatteiden ostoon. Lasten työhuoneessa ja Cajanderin puolisoiden työtuvassa jaettiin ruokaa, ja myös kaupunginvaltuusto rahoitti ruoan jakamista.
-------
Arkistojen päivää on vietetty marraskuun toisena lauantaina Pohjoismaissa vuodesta 1998. Suomi on ollut mukana vuodesta 2002. Päivällä halutaan muistuttaa kansalaisia arkistojen merkityksestä tiedon säilyttäjinä, yhteiskunnan muistina ja kulttuurilaitoksina. Myös Turun kaupungin arkistot ovat osallistuneet tapahtumaan alusta asti. Arkistojen päivällä on vuosittain valtakunnallinen teema, joka ei kuitenkaan ole sitova vaan sitä voi soveltaa omien tarpeiden mukaan. Tänä vuonna teemana on Suomi 100 vuotta.
Puolalankatu 5:n 1. kerroksessa on Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi esillä Turun kaupunginarkiston aineistoa kansakouluista vuonna 1917. Asiakirjat ovat esillä 6.–17.11. 2017.
