Kun rakennustarkastaja vaihtoi polkupyörän autoon
Turun kaupunkiympäristötoimialalla on viime kuukausina
seulottu rakennustarkastajan ja rakennusvalvonnan kirjeenvaihtoa 1920-luvulta
1980-luvulle saakka. Kirjeenvaihto kuvastaa hienosti aikaansa:
rakennustarkastaja muuttui mainitulla jaksolla polkupyöräilijästä omaa autoaan
käyttäväksi virkamieheksi. Myös Turun kaupungin rajat siirtyivät laveammalle
ajanjakson aikana niin, että Paattisten perukatkin saatiin osaksi kaupunkia
1970-luvulla.
 |
| Järjestettyä kirjeenvaihtoa. |
Digitaalisena aikakautena voi olla vaikea hahmottaa, kuinka tärkeää
kirjeenvaihto oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Esimerkiksi Turun kaupungin
rakennusvalvonnassa kirjeitä lähetettiin kaupungin sisällä, toisille
viranomaisille muihin organisaatioihin sekä asiakaskunnalle. Vastavuoroisesti
rakennusvalvontaan saapui kirjeitä samoilta organisaatioilta ja ryhmiltä.
Kirjeistö onkin yleensä vanhojen arkistojen laajimpia aineistoja, ja se
sisältää monesti myös sellaisia kirjeitä, joita on esimerkiksi käsitelty
lautakunnassa ja jotka säilyvät siten lautakunnan pöytäkirjan liitteenä. Näin
ollen kirjesarjoissa on paljon seulottavaa ja hävitettävää.
Vähämerkityksellisten asiakirjojen seulonta ja hävittäminen
on tärkeää, jotta paperiaineiston määrä saadaan pidettyä kurissa. Toinen tärkeä
näkökulma on tietopalvelu: asiakkaita voidaan palvella paremmin, kun aineisto
seulonnan myötä luetteloidaan ja se on näin helposti hallittavissa.
Rakennustarkastajan ja rakennusvalvonnan kirjeenvaihdon osalta työ on vielä
hieman kesken. Sen saatua päätöspisteensä kirjeistö siirtyy kaupunginarkistoon,
jossa se on tutkijoiden saatavilla.
Erja Mesikämmen/Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimialan arkisto
