Insinööri Hinderssonin Turku

Työtoverit Turun rakennuskonttorin
insinööriosastolla lahjoittivat virkansa vuonna
1917 jättäneelle Emil Hinderssonille
tämän työstä kertovan valokuva-albumin.
Sisäsivun kuvituksen on signeerannut Willy Baer.

Kaupungininsinööri August Emil Hinderssonin (1866–1952) ja kaupunginarkkitehti Johan Eskil Hinderssonin (1869–1941) pienet yksityisarkistot on Turun kaupunginarkistossa sijoitettu samalle hyllylle. Turun kaupungin rakennuskonttorissa vuosina 1899–1917 palvellut Emil näyttää kuitenkin jääneen jälkipolville tuntemattomammaksi kuin Turussa muun muassa Vähäväkisten talon, Kupittaan sairaalan, Topeliuksen koulun rakennukset, Kauppaopiston talon, Mustainveljesten portaat, Kerttulin koulun, synagogan, kaasukellon ja Turun keskuspaloaseman suunnitellut J. Eskil. Samoihin aikoihin turkulaiseen maisemaan omat jälkensä jättäneet veljekset yhdistetään lähdeteoksissa silloin tällöin epähuomiossa myös yhdeksi ja samaksi henkilöksi.

Emil Hinderssonin työtoverit sen sijaan tunnistivat aikansa muutokset, joissa kaupungininsinöörillä oli oma roolinsa. He muistivat vuonna 1917 terveyssyistä virkansa jättänyttä Hinderssonia valokuva-albumilla, johon on kerätty kuvia tämän työuran varrelta. Albumin sisäsivujen koristelut on signeerannut lasimaalauksistaan tunnettu Willy Baer. Johdannossa kerrotaan, miten Turku-niminen pikkukaupunki Hinderssonin aikana puhkesi kukkaan. Miten surkeita 1890-luvun mukulakiviset kadut olivatkaan, huudahtavat työtoverit kirjoituksessaan, mutta nyt jo liikennekelpoisia - kiitos sementin, nupukivien ja asfaltin. 

(Turun kaupunginarkisto/Emil Hindersson)

(Turun kaupunginarkisto/Emil Hindersson)

Hinderssonin aikana katuja tasoitettiin ja laskettiin erityisesti kahdeksannessa ja yhdeksännessä kaupunginosassa, Pohjolassa ja Vasaramäessä. Kaupungininsinööri ja rakennuskonttori yrittivät vastata lisääntyvän rakennustoiminnan ja kaupungin yhä laajemmalle levittäytyvän asutuksen vaatimuksiin. Katujen kunnostamisen lisäksi tämä tarkoitti muun muassa viemärien rakentamista. Hinderssonin Turun uran ajalle osuikin useampia sekä kaupunkikuvaan että kaupungin tekniseen infrastruktuurin vaikuttaneita kehityskulkuja. Hänen aikanaan uudistuivat muun muassa niin satama, ruoppausjärjestelmä kuin Aurajoen jokilaituritkin. Vuonna 1911 valmistui myös kaupungininsinöörin suunnittelema uusi 100-metrinen silta nykyisen Ruissalon sillan kohdalle. Hinderssonin vuonna 1909 tekemän alkuperäisen toteutumattoman ehdotuksen mukaan Ruissalon tie taas olisi kulkenut Puistokadun ja Ratapihankadun kulmasta läpi "Iso-Heikkilän peltomaan, arvottomaan metsäalueen ja rannassa olevan vesijättömaan", kirjoitti kotiseutulehti Suomen Turku – Åbo vuonna 1973. 

Myös kaupungin vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen etenivät Hinderssonin virkakaudella ja johdolla. Vesijohtoverkoston rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 1902. Seuraavana vuonna valmistui leipzigiläisen Albert Thiemin suunnittelema Kaarningon pumppuasema, joka oli Suomen järjestyksessä toinen pohjavesilaitos. Turun ensimmäinen vesilinna oli rakennettu Vartiovuorenmäelle, josta oli suora yhteys Kaarningolle. Kaupunki oli siirtynyt modernin vesihuollon aikaan.

Vartiovuoren vesilinna, 1904. (Turun kaupunginarkisto/Emil Hindersson)

Vuonna 1916 Uusi Aura onnitteli 50 vuotta täyttänyttä Hinderssonia huomauttaen, että parhaan miehuusikänsä Turussa viettänyt kaupungininsinööri on saanut aikaan "siksi merkittäviä töitä, että hän tänä merkkipäivänään voi tyydytyksellä katsella taakseen". Tämän päivän Turussa Emil Hinderssonin työstä ja taidoista muistuttaa edelleen ainakin myös alisena siltana tunnettu Aurajoen vanhin silta Auransilta, joka rakennettiin kaupungininsinöörin johdolla uudestaan vuosina 1906–1907. 

Vanhaa puukantista Auransiltaa puretaan tammikuussa 1906. 

(Turun kaupunginarkisto/Emil Hindersson).

Maiju Hakala, 

Turun kaupunginarkisto

LÄHTEITÄ:

Turun kaupunginarkisto
   August Emil Hinderssonin arkisto
  Johan Eskil Hinderssonin arkisto

Juuti, Petri: Tampereen vesihuollon ympäristöhistoria 1835–1921 (2001)
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki - Turku eilen ja tänään (1969)

Laakso, Veikko: Turun kaupugin historia 1856–1917 (1957)
Stenroos, Marko, Veli-Pekka Toropainen, Jussi Vallin: Turun vesilaitoksen juhlakirja (1998)
Kotiseutulehti Suomen Turku – Åbo, No 2, 1973 (http://suomenturku.turku.fi/)
Turin vesilaitosmuseon kotisivut (http://www.vesilaitosmuseo.fi/vesilaitoshistoria.html#historiatop)
Uusi Aura, 9.1.1916.