Turun kaupunginteatteri avaa ovensa Itäisellä Rantakadulla

Turun kaupunginteatteri avasi näytäntökautensa uudistuneessa teatteritalossa perjantaina, jolloin ensi-iltansa sai musikaali Viimeinen laiva. Tänään talossa vietetään Turun päivän kunniaksi avoimien ovien päivää. Ensi kerran Turun teatteritaloa juhlittiin 55 vuotta sitten: Turun kaupungin uuden teatteritalon vihkiäisiä vietettiin lauantaina 8.9.1962 tutussa osoitteessa Itäinen Rantakatu 14. Vihkiäisjuhla aloitettiin tuolloin iltapäivällä teatteritalon lämpiössä vastaanottamalla teattereiden, teatterijärjestöjen ja lukuisien muiden tahojen onnitteluja. Kutsuttuja vieraita paikalla oli kaikkiaan noin 700, yleisö oli pukeutunut etiketin mukaan tummaan pukuun ja kunniamerkkeihin. Virallinen kutsuvierasohjelma puheineen ja musiikkiesityksineen alkoi kello kolme iltapäivällä, opetusministeri Armi Hosia toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. 

Yeisö pääsi seuraamaan Kesäyön unelma -näytelmää kutsuvieraiden jälkeen, sunnuntaina 9.9.1962. Oikealla valtion näyttämötaidelautakunnan onnitteluadressi uudelle teatteritalolle (8.9.1962). 

Suomen teatterijärjestöjen tervehdyksessä professori Eino Krohn toivoi:

”Olkoon siis tämä uusi teatteri kaikessa ylevässä juhlavuudessaan ja kaikkine nerokkaine laitteineen näyttelijöiden työn, teatterin johtajien ja ohjaajien, lavastajien sekä kaikkien sen apuvoimien työn helpottaja, niin että täällä eläisi luomisen ilo ja innostus, entusiasmi, se jumalallinen kosketus, josta ehjä ja suuri taide aina syntyy.”

Vihkiäisjuhlan päätti kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämä katkelma Aleksis Kiven Kullervo-näytelmästä. Heti tämän jälkeen teatterin ylätasanteella paljastettiin teatterin naistoimikunnan tilaama graniittiveistos, Wäinö Aaltosen veistämä Naisen naamio. Illan hämärtyessä alkoi juhlanäytäntö, William Shakespearen Kesäyön unelma, joka oli Jouko Paavolan ohjaama, näytäntöä säesti Turun kaupunginorkesteri Almos Maattolan johdolla. 

Presidentti Urho Kekkonen puolisoineen seurasi esitystä katsojien joukossa. Näytelmän jälkeen jatkettiin Turun linnaan vihkiäisjuhlaillalliselle. Lautaselta löytyi ranskankielisiä herkkuja: "Salade de fruits de mer" ja tietysti "Coeur de filet á la Celebration". 

Lehdistö kiteytti vihkiäisjuhlapäivän merkityksen: Päivä oli taidetta rakastavan Suomen kansan juhlapäivä. Ja itse rakennusta, (arkkitehtien A. Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos suunnittelemaa) teatteritaloa ylistettiin: Suomen modernein teatteritalo, arkkitehtoninen nähtävyys, Thalian temppeli, kuin loistava jalokivi joen vanhassa diadeemissa, unelma katsomo. Miten vuonna 1962 valmistunut rakennus koetaan nyt, peruskorjauksen jälkeen? 

Kirsi Helenius,

Turun kaupunginarkisto

Lähteet:
    Turun kaupunginarkisto, Kaupunginteatterin lehtileikekirja 1962-1963, Ja:11.

Seurakuntayhtymän projekti todistaa, että digitoinnista hyötyvät kaikki

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkonkirjojen ja perhelehtien digitointi aloitettiin vuonna 2011, ja digitointi on uusintakuvauksissa olleiden aineistojen tarkistusta vaille valmis. Digitointi liittyy Kirkkohallituksen vuonna 2008 aloittamaan projektiin, jonka tavoitteena on saada kaikkien Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien manuaaliset kirkonkirjat ja perhelehdet digitoitua ja liitettyä ne sähköiseen jäsentietojärjestelmään. Seurakunnat ja seurakuntayhtymät vastaavat itsenäisesti digitoinnin toteutuksesta ja kustannuksista. Digitoinnin tulisi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kirkkohallituksen määräysten mukaisesti seurakuntayhtymässä on digitoitu sen kaikkien kymmenen seurakunnan kirkonkirja-aineistoja – muun muassa rippi- ja muuttokirjat, kastettujen, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä perhelehdet – vuodesta 1860 vuoteen 2005, jolloin siirryttiin sähköiseen jäsentietojärjestelmään. Keskusrekisterissä säilytetään kirkonkirjoja noin 1880-luvulta alkaen, joten seurakuntayhtymä digitoi myös useita Kansallisarkiston Turun yksikössä säilytettävää kirkonkirjaa. Kuvaukset teki ulkopuolinen yritys, ja digitoituja kuvia kertyi reilut 600 000.

Digitoituihin aineistoihin on pääsy ainoastaan keskusrekisterin työntekijöillä, mikä selittyy aineiston arkaluonteisilla tiedoilla. Asiakkaat, niin virkatodistuksia viranomaistarkoituksiin tarvitsevat kuin sukututkijatkin, hyötyvät kuitenkin digitoinnista. He voivat tulevaisuudessa tilata kaikki tarvitsemansa virkatodistukset yhdestä seurakunnasta, jonka virkailijat saavat valtakunnalliset oikeudet käyttää kaikkien seurakuntien digitoituja aineistoja, aiemman jokaisesta seurakunnasta erikseen tilaamisen sijaan. Digitointi hyödyttää lisäksi seurakuntien virkailijoita, sillä tiedonhaku sähköisiä aineistoja käyttäen nopeutuu. Lisäksi alkuperäisten kirkonkirjojen ja perhelehtien säilyvyys on paremmin turvattu, kun niitä ei tarvitse enää päivittäisellä käytöllä rasittaa.

Hanna Ruohonen,
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

KUVA: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä / Digitoituja kirkonkirjoja.

Turun palo tuoksuu vielä kaupunginarkistossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 190 vuotta Turun palosta. Syyskuun 4. ja 5. päivänä 1827 Turussa riehunut palo oli yksi Pohjoismaiden tuhoisimmista kaupunkipaloista. Palossa tuhoutui yli 2 500 rakennusta ja vain runsas neljäsosa kaupungin tonteista säilyi vahingoittumattomana. Palon jälkeen kaupunki jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan uudelleen.

Maistraatin arkistokokoelma, Komiteat,
Palovahinkokomitean asiakirjat T1:1

Palo tuhosi myös paljon arvokasta ja ainutlaatuista asiakirja-aineistoa. Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden asiakirjat säilyivät kuitenkin suurin osa vahingoittumattomina, sillä asiakirjat oli siirretty raatihuoneelta Brinkkalan taloon. Raatihuone paloi käyttökelvottomaksi, mutta läheinen Brinkkalan talo säästyi vähemmin vaurioin. Aivan ilman palovahinkoja ei arkistokaan kuitenkaan säilynyt. Siitä esimerkkinä seurahuoneyhtiön pöytäkirja (vas.), jonka kansi on saanut vaurioita palavasta kappaleesta. Tarkkanenäiset väittävät kannen vielä tuoksuvan savulle.

Palon aiheuttamia menetyksiä ja toimenpiteitä, joihin kaupunki ryhtyi, voi tutkia palovahinkokomitean asiakirjoista. Kaksi päivää palon syttymisen jälkeen 6.9.1827 asetettiin kaupunkilaisten esityksestä palovahinkokomitea. Komitean ensimmäisinä tehtävinä oli elintarvikkeiden hankkiminen hädänalaisille, köyhäinhoidon organisointi ja majoituksen järjestäminen kodittomille. Palovahinkokomitea ja maistraatti valvoivat kaupungin raivausta. Komitean kassaan kertyneistä varoista maksettiin korvausta valalla vahvistettujen menetysselvitysten perusteella. Palovahinkokomitean asiakirjat sisältävät muun muassa yksityisten vahingonkorvausanomuksia ja varojenjakoluetteloita sekä vahinkoluetteloita. Palovahinkokomitea toimi vuoteen 1836.

Marjaana Kytölinna,
Turun kaupunginarkisto

Lähteet: Turun kaupungin historia 1809-1856, Oscar Nikula