Turun palo tuoksuu vielä kaupunginarkistossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 190 vuotta Turun palosta. Syyskuun 4. ja 5. päivänä 1827 Turussa riehunut palo oli yksi Pohjoismaiden tuhoisimmista kaupunkipaloista. Palossa tuhoutui yli 2 500 rakennusta ja vain runsas neljäsosa kaupungin tonteista säilyi vahingoittumattomana. Palon jälkeen kaupunki jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan uudelleen.

Maistraatin arkistokokoelma, Komiteat,
Palovahinkokomitean asiakirjat T1:1

Palo tuhosi myös paljon arvokasta ja ainutlaatuista asiakirja-aineistoa. Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden asiakirjat säilyivät kuitenkin suurin osa vahingoittumattomina, sillä asiakirjat oli siirretty raatihuoneelta Brinkkalan taloon. Raatihuone paloi käyttökelvottomaksi, mutta läheinen Brinkkalan talo säästyi vähemmin vaurioin. Aivan ilman palovahinkoja ei arkistokaan kuitenkaan säilynyt. Siitä esimerkkinä seurahuoneyhtiön pöytäkirja (vas.), jonka kansi on saanut vaurioita palavasta kappaleesta. Tarkkanenäiset väittävät kannen vielä tuoksuvan savulle.

Palon aiheuttamia menetyksiä ja toimenpiteitä, joihin kaupunki ryhtyi, voi tutkia palovahinkokomitean asiakirjoista. Kaksi päivää palon syttymisen jälkeen 6.9.1827 asetettiin kaupunkilaisten esityksestä palovahinkokomitea. Komitean ensimmäisinä tehtävinä oli elintarvikkeiden hankkiminen hädänalaisille, köyhäinhoidon organisointi ja majoituksen järjestäminen kodittomille. Palovahinkokomitea ja maistraatti valvoivat kaupungin raivausta. Komitean kassaan kertyneistä varoista maksettiin korvausta valalla vahvistettujen menetysselvitysten perusteella. Palovahinkokomitean asiakirjat sisältävät muun muassa yksityisten vahingonkorvausanomuksia ja varojenjakoluetteloita sekä vahinkoluetteloita. Palovahinkokomitea toimi vuoteen 1836.

Marjaana Kytölinna,
Turun kaupunginarkisto

Lähteet: Turun kaupungin historia 1809-1856, Oscar Nikula