Jouluaamu Paattisten seurakunnassa vuonna 1932

Jouluaamun jumalanpalveluksen Paattisten kirkossa toimitti kirkkoherra Paavo Ketola kaikkiaan 400 kirkkoon saapuneelle seurakuntalaiselle. Saarnan hän oli kirjoittanut Luukkaan evankeliumin toisen luvun pohjalta, jakeista 1 - 20. 

Käytössä oleva Raamattu oli todennäköisesti edelleen vuoden 1776 ns. Vanha Kirkkoraamattu:

”Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisarilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.”

Kirkollisissa kuulutuksissa kerrotaan seurakunnan ajankohtaisista asioista. Jouluaamuna 1932 Paattisten seurakunnassa ilmoitettiin muuttaneista ja kerrottiin, että ompeluseura järjestettäisiin Poson talossa tulevana torstaina. Lisäksi ilmoitettiin, että jouluaamun kolehti kerättiin suntiolle, joten seurakuntalaisilla oli tilaisuus ”muistaa erästä virkailijaansa”.

Tekstissä virsien joukossa mainittu ”Hilarius” tarkoittaa Hilariuksen kiitosvirttä, joka on kirjoitettu jatkoksi Luukkaan evankeliumin enkelien ylistyslauluun. Kiitosvirren kirjoittajana pidetään Hilarius Poitierslaista, joka on siis antanut nimensä virrelle. Vuonna 1932 käytettiin edelleen vuoden 1886 virsikirjaa. Uuden virsikirjan valmistelutyöt olivat kyllä käynnissä mutta se valmistui vasta viiden vuoden kuluttua tästä jouluaamusta. Niinpä Paattisten valkeassa puukirkossa kajahtivat talviseen jouluaamuun tutun Enkeli taivaan -virren sanat:

”Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suurenilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan.Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt, Ja tää on teillemerkiksi: Seimessä lapsi makaapi.Nyt Jumalalle kunnia, Kun antoi ainoon Poikansa, Siit' enkelitkinriemuiten Veisatkoon taivaan Herrallen!”

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Lähteet:

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin arkisto, Ad:4 Kirkolliset kuulutukset ja ilmoitukset 1926-1933, Paattisten seurakunta.
https://www.piplia.fi/…/raamattu-suome…/kaannostyo-suomessa/
http://www.finbible.fi/UT/Luukas/biblia.htm
http://notes.evl.fi/…/745f…/5b2e2f15e8d6c4d4c2256ffe004c5407

Seurakuntayhtymän projekti todistaa, että digitoinnista hyötyvät kaikki

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkonkirjojen ja perhelehtien digitointi aloitettiin vuonna 2011, ja digitointi on uusintakuvauksissa olleiden aineistojen tarkistusta vaille valmis. Digitointi liittyy Kirkkohallituksen vuonna 2008 aloittamaan projektiin, jonka tavoitteena on saada kaikkien Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien manuaaliset kirkonkirjat ja perhelehdet digitoitua ja liitettyä ne sähköiseen jäsentietojärjestelmään. Seurakunnat ja seurakuntayhtymät vastaavat itsenäisesti digitoinnin toteutuksesta ja kustannuksista. Digitoinnin tulisi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kirkkohallituksen määräysten mukaisesti seurakuntayhtymässä on digitoitu sen kaikkien kymmenen seurakunnan kirkonkirja-aineistoja – muun muassa rippi- ja muuttokirjat, kastettujen, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä perhelehdet – vuodesta 1860 vuoteen 2005, jolloin siirryttiin sähköiseen jäsentietojärjestelmään. Keskusrekisterissä säilytetään kirkonkirjoja noin 1880-luvulta alkaen, joten seurakuntayhtymä digitoi myös useita Kansallisarkiston Turun yksikössä säilytettävää kirkonkirjaa. Kuvaukset teki ulkopuolinen yritys, ja digitoituja kuvia kertyi reilut 600 000.

Digitoituihin aineistoihin on pääsy ainoastaan keskusrekisterin työntekijöillä, mikä selittyy aineiston arkaluonteisilla tiedoilla. Asiakkaat, niin virkatodistuksia viranomaistarkoituksiin tarvitsevat kuin sukututkijatkin, hyötyvät kuitenkin digitoinnista. He voivat tulevaisuudessa tilata kaikki tarvitsemansa virkatodistukset yhdestä seurakunnasta, jonka virkailijat saavat valtakunnalliset oikeudet käyttää kaikkien seurakuntien digitoituja aineistoja, aiemman jokaisesta seurakunnasta erikseen tilaamisen sijaan. Digitointi hyödyttää lisäksi seurakuntien virkailijoita, sillä tiedonhaku sähköisiä aineistoja käyttäen nopeutuu. Lisäksi alkuperäisten kirkonkirjojen ja perhelehtien säilyvyys on paremmin turvattu, kun niitä ei tarvitse enää päivittäisellä käytöllä rasittaa.

Hanna Ruohonen,
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

KUVA: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä / Digitoituja kirkonkirjoja.