"Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa"

Turun kaupunginarkiston päätehtävä on säilyttää kaupungin viranomaisten virallisia asiakirjoja. Kaupungin piiriin kuuluvia arkistonmuodostajia on kuitenkin niin monenlaisia ja niistä jokaisella on niin monenlaisia tehtäviä, että aineiston joukkoon päätyy vääjäämättä kaikenlaista vähemmänkin virallista.

Esimerkiksi Turun kaupunginorkesterin aineistoon kätkeytyy paksu pinkka kouluaineita, joissa Snellmanin ja Martin kansakoulujen oppilaat kertovat sanoin ja piirroksin kokemuksistaan kaupunginorkesterin konsertissa syksyllä 1948. 

Dokumentaatio on tarkkaa ja uskollista: aineissa toistuvat muun muassa tiedot siitä, että konsertti järjestettiin koulun liikuntasalissa, se kesti tunnin, katsomassa oli suurin osa oppilaista, hinta oli kymmenen markkaa ja nainen soitti harppua. Moni kirjoittaja luettelee jokaisen esitetyn kappaleenkin. Snellmanin koulussa suurin suosikki on ollut ”Mä oksalla ylimmällä”, kun taas Martin koulussa kuulijoille on jäänyt erityisesti mieleen ”Sammakko ja satakieli”.

Jo parista aineesta saa käsityksen siitä, millaisen vaikutuksen konsertti on koulukkaisiin tehnyt:

Eeva-Liisa, IV lk:

Konsertti koulussamme.

Meillä oli viime tiistaina koulussa konsertti. Siellä soitettiin hauskoja soittoja ja tansseja. Konsertissa oli viuluja ja harppu ja vaikka mitä kaikkia en muistakkaan. Se orkesteri olikin hauska. Siellä oli viellä rumpu ja kaikenlaisia pimputtimia ja pamputtimia. Minä olisin ollut ja kuunellut sitä vaikka kuinka kauan. Konserttiin maksoi kymmenenmarkkaa.

Liisa, VIII lk:

Meillä oli noin 2 viikkoa sitten, eräänä tiistaina koulussa hyvin merkittävä tapaus. Meidän juhlasaliimme tuli ihan oikea kaupunkinorkesteri kokonaisuudessaan soittamaan. He tulivat klo 12 ja soittivat yhden tunnin, mutta se tunti meni hyvin nopeasti. Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa. Minä en ole koskaan ennen kuin nyt nähnyt kaupunkinorkesterin soittavan. Kuullut kyllä olen, mutta olen aina sulkenut radion silloin. Se on ollut mielestäni niin tylsää. Nyt huomaan, kuinka suuresti olen erehtynyt. Se on niin kaunista, kuin soitto vain voi olla. Kohta kun se tunti loppui, ajattelin että minä menen kaupunkinorkesterin konserttiin kuullakseni sitä ihanaa soittoa. Maksaa sitten mitä maksaa. Ja sen vain sanon, että jos haluatte kuulla todella musiikkia, niin menkää kaupunkinorkesteria kuuntelemaan.

Valitettavasti kaikki eivät voineet Liisan tavoin todeta ”maksaa sitten mitä maksaa”, sillä monilla ei ollut varaa edes tähän koululaiskonserttiin. Kuten Snellmanin koulun neljäsluokkalainen kertoo: ”Koko luokka ei tullut mukaan. Ne jäivät laskemaan. He eivät tulleet, kun luulivat, etteivät he saa kotoa rahaa.”

Taru Hyvönen

Turun kaupunginarkiston harjoittelija

Voimisteltiin sitä ennenkin

Ajankohtaiset tapahtumat voivat herättää ihmisissä innostuksen juuriensa ja ylipäätään historian tutkimiseen. Esimerkiksi sisällissodan muistovuosiuutisoinnit ovat vetäneet väkeä muun muassa Työväen Arkistoon.

Hieman samantapaisesta ilmiöstä oli kyse Turun kaupunginarkistolle tulleessa selvityspyynnössä, joka oli saanut innoituksensa Turussa 7.–10.6.2018 järjestetystä Gymnaestrada-voimistelutapahtumasta. Meihin yhteyttä ottanut asiakas muisteli osallistuneensa joko vuonna 1947 tai 1948 suureen voimistelutapahtumaan, jonka yhteydessä monelta eri paikkakunnalta saapuneita koululaisia oli marssinut suurina määrinä Turun Urheilupuistoon. Mitään muistikuvia esimerkiksi tapahtuman järjestämisen syistä hänellä ei enää ollut, ja hän kaipasikin kaupunginarkistolta asiaan liittyen tietoa ja mielellään myös valokuvia.

Turun kaupungin kunnalliskertomuksista selvisi, että kyseessä on hyvin todennäköisesti ollut koko maan kansakoululaitoksen yhteinen kevätjuhla, joka on järjestetty Turussa 29.-30.5.1948 ja jonka ohjelma on koostunut laulusta ja voimistelusta. Ensimmäinen päivä kului enimmäkseen suurissa yhteisharjoituksissa ja illalla järjestettiin juhlakonsertti, joka lähetettiin myös radiosta. Toisena päivänä alkoi varsinainen pääjuhla, jonka alkutahdeista kunnalliskertomus kertoo näin:

”Jo tuntia ennen juhlan alkamista olivat voimistelijat kokoontuneet ja järjestyneet Parkin urheilukentälle. Sieltä marssi tämä n. 2 000 koululaista käsittävä voimistelijajoukko kaupungin halki juhlapaikalle Urheilupuistoon Laivaston soittokunnan ja ja N.M.K:n seitsikon antaessa marssille tahtia ja ryhtiä. Kulkue, jonka edessä marssi opettajista kokoonpantu lippuvartio ja jossa lasten pukujen ja heidän käsissään olevien pienoislippujen sinivalkoiset värit sointuivat hyvin Urheilupuiston rehevään vehreyteen, teki juhlakentän täyttäneeseen yleisöön sykähdyttävän vaikutuksen.”

Asiakkaan kertomat yksityiskohdat kävivät siis kunnalliskertomuksen kanssa hyvin yhteen! Lisäksi kävimme läpi Kansakoulujen johtokunnan pöytäkirjat vuodelta 1948. Niistä löytyi päätöksiä lähinnä tapahtuman rahoitukseen liittyen, mutta erään päätöksen liitteenä oli kiinnostava Turun opettajayhdistyspiirin piiritoimikunnan kiertokirje, jossa kerrotaan tilaisuuden liikuntaohjelmasta peräti jokaisen suoritetun voimisteluliikkeen tarkkuudella. Yllä oleva kuva on otettu kyseisestä kirjeestä.

Valokuvia tapahtumasta emme valitettavasti kaupunginarkistosta löytäneet, mutta ohjasimme asiakkaan ottamaan yhteyttä Museokeskukseen ja sanomalehtiarkistoihin. Asiakas vaikutti kuitenkin ilahtuvan löytämistämme teksteistäkin, joten myös arkistonhoitaja voi olla tyytyväinen.

Taru Hyvönen

Turun kaupunginarkiston harjoittelija

Digitointityössä avautuu Turun kaupungin historiaa

Digitointityötä tehdessä herää kiinnostus rakennuspaikan historiaan ja purettuihin rakennuksiin. Joskus yksi lupapiirustus saattaa avata palasen lähihistoriaa. Yksi tällainen kohde löytyy vastapäätä Turun suomenkielistä työväenopistoa, Kaskenkatu 6a:sta, jossa nykyisin sijaitsee seitsenkerroksinen asuintalo.

Arkistosta löytyvät vuoden 1949 arkkitehtipiirustukset, joilla on haettu rakennuslupaa paikalla sijainneen puutalon muuttamiseksi kolmikerroksiseksi yksityisasunnoksi. Muutospiirustukset oli laatinut arkkitehti Erik Bryggman, ja yksityisasunnon omistaja oli Rakennustoimisto Arvonen Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Veli Arvonen.



Turun museokeskus/Havas

Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitusviraston arkisto



Erik Bryggmanin suunnittelema yksityisasunto ehti olla paikalla vain parikymmentä vuotta, sillä nykyiselle kerrostalolle rakennuslupaa on haettu vuonna 1970. Kerrostalon edessä on kuitenkin vielä jäljellä lyhyt muurin pätkä, joka aikanaan jatkui Arvosen talon kivijalkana. Samalla paikalla muuten vuonna 1797–1814 on sijainnut Suomen kemian isäksi mainitun, kemisti Johan Gadolinin laboratorio.

Kuva: Vuokko Nenonen

Ja palataksemme vielä tähän päivään: Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen saanut ravintola Kaskis sijaitsee sekin juuri tällä paikalla.   

Vuokko/Kaupunkiympäristötoimialan arkisto

Onnittelemme satavuotiasta Suomea! Grattis Finland 100 år!

Turun seudun arkistojen kokoelmien valokuvat esittelevät hetkiä itsenäisen Suomen matkan varrelta.

Näkymä Turun Luostarinmäeltä vuonna 1921 (arvio). Kuva: Turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, asemakaavatoimiston arkisto

Toisen maailmansodan pommitusten tuhoja Turun Tiilentekijänkadulla kesäkuussa 1941

Kuva: Yrjö Paldan / Turun kaupunginarkisto, valokuva-arkisto

Turun Akatemiatalo ja raitiovaunu 1950-luvulla.

Kuva: Kansallisarkisto

Hellepäivä Turussa 1950-luvulla. Kuva: Turun kaupunginarkisto, valokuva-arkisto

Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhla vuonna 1959 kuvattuna pääkirjaston katolta. Päärakennuksen inskriptio, Turun Yliopisto - vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle - paljastetaan. Kuva: Osvald Hedenström, Hede-Foto / Turun yliopisto

Raision kunnan vanhin asukas äänestämässä helmikuun 1962 eduskuntavaaleissa.

Kuva: Raision kaupunginarkisto

Brisbanessa Australiassa istutettiin kuusi Suomen 50-vuotisjuhlatilaisuudessa vuonna 1967. Kuva: Siirtolaisuusinstituutin arkisto.

Torielämää Salossa vuonna 1967 (arvio). Taustalla näkyy Salon entinen kaupungintalo. Kuva: Salon kaupunginarkisto

Turun Auransillan juhlaliputus DDR-päivien kunniaksi huhtikuussa 1984. Kuva: Turun kaupunginarkisto, Viestintäkeskuksen arkisto

Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku 2011 -vuoden ohjelmanjulkistus Turun kauppatorilla 9.6.2010. Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä tähyää tulevaisuuteen.  Kuva: Kari Vainio / Turku 2011 -säätiö, Turun kaupunki

Kupittaan kullassa leikkivät "perhosensiiven ja kyyhkysenkaulan" värit

Otsikon runollinen lainaus on Toini Mikkolan Kultaseppien lehteen vuonna 1957 kirjoittamasta artikkelista. Artikkelin aiheena oli spektroliitti, Suomen kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuva tärkein korukivi. Tarkkaan ottaen spektroliitti on Ylämaan kunnassa peruskalliosta louhittavan labradoriittikiven kaupallinen nimi. Aivan erityisen kivestä tekee vain tietyissä labradoriiteissä ilmenevä voimakas värileikki eli labradorisointi. Aarre löydettiin 1940-luvun alussa. Professori Aarne Laitakarin niin ikään Kultaseppien lehdessä julkaistun kirjoituksen mukaan toisen maailmansodan aikaan Ylämaassa valmistettiinkin muun muassa upeasti labradorisoivia "tankkiesteitä". Varsinaisesti spektroliitin louhinta aloitettiin 1950-luvun puolella.

Oikeudet spektroliitin tuotannon myyntiin sai lopulta turkulainen kultasepänliike Kupittaan Kulta Oy, jonka olivat perustaneet vuonna 1945 Jorma Nurmi, Jukka Kivipuro ja Elis Kauppi. Yrityksen voittokulku alkoi 1950-luvulla, kun suomalaisen korusuunnittelun pioneeri Kauppi (1921–2004) pääsi tutustumaan ihmeellisestä Ylämaan spektroliitistä hiottuihin kiviin. Vuoteen 1988 saakka Kauppi toimi myös Kupittaan Kullan pääsuunnittelijana ja taiteellisena johtajana.

Kupittaan Kulta Oy:n arkistosta löytyviä tuotekuvia ja mainoksia Turun kaupunginarkistossa.

Keväällä 1960 Kupittaan Kulta sai Frankfurtin messuilla spektroliittikoruillaan osakseen valtavasti huomiota. Kansallisbiografian Elis Kaupista kertovan artikkelin mukaan näiden messujen jälkeen "historiallisista tyyleistä vapaa, abstrakti muotokieli ja kotimaiset korukivet olivat pitkään modernin suomalaisen korun määritelmä." Kupittaan Kulta Oy sulki ovensa vuonna 1994, mutta Turun kaupunginarkistoon sen arkisto päätyi luovutuksen kautta vasta vuonna 2016. Jo vilkaisu arkistoluetteloon tarjoaa väläyksen suomalaista ja turkulaista yrityshistoriaa.

Kupittaan Kulta Oy (1945–1994)

Kirjeenvaihto
Kirjeenvaihto ja sähkösanomat liikekumppanien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Mainosluonnokset ja käsikirjoitukset. Apurahahakemukset ja muut asiakirjat.

Pöytäkirjat
Kokousmuistiinpanot, pöytäkirjat ja muut asiakirjat

Oikeusasiakirjat
Oikeusasiakirjat liittyen plagiointijuttuun, jossa Kupittaan Kullan eräs rannekoru oli olennaisilta osiltaan kopioitu ja myytiin erään toisen kultasepänliikkeen tuotteena 1959-1960.

Patentti- ja rekisteriasiakirjat
Patentti- ja rekisteriasiat, painolaatat, tositteet, päätökset ja viestintä.

Lehtileikkeet
Lehtileikkeitä mainoksista, artikkeleista, uutisista ja muista jutuista liittyen yritykseen tai sen toimintaan. 

Työehtosopimusasiakirjat
Työehtosopimusten neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja, sopimuksia, kirjeenvaihtoa, pöytäkirjoja, lehtileikkeitä, lakiotteita, muita asiakirjoja vuosittain 1963--1977. 

Palkka-asiakirjat
Palkkakirjat työntekijöittäin yrityksen alkuvuosilta 1946-1950.

Kirjanpitoasiakirjat
Vientikirjanpitoa, tilitarkastusmuistiot, poistot, osto-myyntikirjanpito, tuloslaskelmat, tilinpäätökset, saldoreskontrat, tase-erittelyt, laskutus, muut asiakirjat.

Inventaariluettelot

Tuotekuvat, piirrokset
Tuotteiden luonnoslehtiöt, alkuperäiset mallikuvat ja muut piirrokset tuotteiden suunnitteluun liittyen.

Tuotekuvat, valokuvat
Valokuvia yrityksen tuotteista, messuista ja yleisesti toimintaan liittyen.

Kupittaan Kullan koruja näyttelyssä 1960-luvulla. Kuva: Turun kaupunginarkisto 

Tuotteiden hinnoitteluun liittyvät asiakirjat
Tuotteiden hintalaskelmia pohjautuen työ-, materiaali- ja muihin kustannuksiin

Muut toiminnan suunnitteluun liittyvät asiakirjat
Selvityksiä, raportteja, laskelmia ja tilastoja koskien yleistä toimintaa

Tuotekuvastot
Tuotelistaukset ja tuotekuvat. Teetetyt mainoskuvastot.

Seurantaan ja tilastointiin liittyvät asiakirjat
Tuotteiden tuotantotilastot, materiaalien käyttötilastot, muut asiakirjat.

Asiakasasiakirjat
Asiakasyritys- ja liikekumppanikohtaiset asiakirjat: yhteydenpito, laskutus, sopimusasiat ja muu liiketoiminta.

Messuasiakirjat
Münchenin messut 1959, Frankfurtin messut 1960, Chicagon messut 1961. Frankfurtin messut 1962. Messuaisoiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia koskevat asiakirjat, esitteet, tositteet, valokuvat ja muut dokumentit.

Messuaineistoa Chicagosta (1961), Münchenistä (1959) ja Frankfurtista (1960).

Piirustukset
Liiketoimitilojen ja toimiston pohjapiirrokset, muut tekniset piirustukset.

Kirjat, lehdet ja esitteet
Kultasepän toimintaan liittyviä kirjoja ja muuta materiaalia. Aikakauslehtiä, joissa artikkeleja ja mainoksia liittyen Kupittaan Kultaan. Esitteitä ja muuta mainosmateriaalia liittyen yritykseen.

Järjestöasiakirjat
Kupittaan Kullan toiminta Suomen Kultaseppien liitossa, Suomen ulkomaankauppaliitossa, Turun kauppakamarissa ja muissa sidosjärjestöissä.

Muut toimintaan liittyvät asiakirjat 

Toimintaan liittyviä muita asiakirjoja, raportteja, selvityksiä, erillisiä dokumentteja. 

Kirjoja liittyen kultasepän toimintaan, messuesitteitä. Omin käsin -aikakauslehti. Jaana-aikakauslehti. Sekalaisia aikakauslehtiä, ammattilehtiä, katalogeja (1958-1999). Mainoslehdet, messupamfletit ym. Spektroliittiaiheista materiaalia. Galvanointiin liittyvää tietomateriaalia.

Erään markkinointilauseen mukaan spektroliitti heijastelee
suomalaisen maiseman eri sävyjä. Väitteen paikkansapitävyyttä
voi arvioida vaikkapa Kupittaan Kullan arkistosta löytyvän 
Ylämaata esittelevän mainoslehtisen avulla.

Vuosilta 1968-1980:
Suomen ulkomaankauppaliitto, kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat.
Turun kauppakamari, kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat
Suomen kultaseppien liitto (SKL), kokouspöytäkirjat, kirjeenvaihtoa ja muut asiakirjat
Suomen kultaseppien liitto (SKL); kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat
Työryhmän kokouspöytäkirjat koskien Pohjoismaisia kulta-ja hopeamessuja 1972.
Finndesigns, kokousmuistiinpanot.

Maiju Hakala,
Turun kaupunginarkisto

LÄHTEITÄ:
Turun kaupunginarkisto
    Kupittaan Kulta Oy:n arkisto
Kansallisbiografia, Elis Kauppi
Kansallisbiografia, Aarne Laitakari
Laitakari, Aarne: "Suomalaisesta labradoriitista", Kultaseppien lehti
Mikkola, Toini: "Spektroliitti - sekoitus perhosensiiven ja kyyhkysenkaulan värileikkiä", Kultaseppien lehti, numero 10, 1957

Intenet-lähteitä:

coloriasto.blogspot.fi/2008/05/seppo-i-lahti-spektroliitin-vrit-kivi.html
www.kolumbus.fi/pompo/spektroliitti.html

"Kuvia sotatalven 1939–1940 pommitusvaurioista Turussa"

Yrjö Paldánin pommituksia ja niiden tuhoja dokumentoivia kuvia löytyy Turussa useammastakin paikasta ja kokoelmasta. Nämä kuvat ajoittuvat tammi-helmikuulle 1940, ja Turun kaupunginarkistossa ne kuuluvat Väestönsuojelutoimiston kokoelmaan. Ikävä kyllä Paldanin kuvia ei ole ainakaan meillä toistaiseksi digitoitu. Paldániin ja sota-ajan Turku-kuviin palataan Muistiin merkityn sivuilla vielä myöhemmin tänä vuonna.

Brahenkatu 8 (15.1.1940)
(Turun kaupunginarkisto/Yrjö Paldán)

Brahenkatu 11. 
(Turun kaupunginarkisto/Yrjö Paldán)

Kauppiaskatu 7 (15.1.1940).
(Turun kaupunginarkisto/Yrjö Paldán)

Yliopistonkatu 22 (28.2.1940).
(Turun kaupunginarkisto/Yrjö Paldán)

JULKAISIJA: Turun kaupunginarkisto