Turun 1950-luvun matkailuesitteen värikkäässä kannessa matkailijoita houkuttelevat kesäiset leidit, Aurajoki, Turun linna, Turun tuomiokirkko ja Tähtitorninmäki. Perille taitaa päästä niin lentäen kuin purjehtien. Edellisten vuosikymmenten oppaista löytyy omaa aikaansa henkiviä sävyjä. Suomen vanhimman kaupungin nähtävyydet pysyvät paikallaan, mutta paljon on nykypäivään tultaessa ehtinyt myös kadota.
Suomen turistiyhdistyksen Turkuopas matkailijoille vuodelta 1892 toimi oppaana turistikierroksella. Teoksen johdannossa matkailijaa kuljetetaan hotelli Phoenixin luota tunnetuimmille nähtävyyksille, mutta myös sairaalat, koulut, läänin- ja rangaistusvankila, panimot ja tehtaat tulevat tutuiksi. Historiallisia faktoja reitin päätepisteestä Turun linnasta, ja myös Tuomiokirkosta on oppaassa usean sivun verran, mutta kuvat puuttuvat oppaasta kokonaan! Opas neuvoi kulkuvälineissä: vuokra-ajurit perivät kyydistä Nummen ja Raunistulan kyliin 75 penniä, nykyrahassa noin kolme euroa. Jos sade ropisi matkalla, Turun sateenvarjotehtaan mainos kertoi mistä saa suojan kuuron ajaksi. Kun matkailijaa vaivasi koti-ikävä, hän saattoi lähettää kotiin sähkösanoman lennätinkeskuksessa Venäjän kirkkokadulla aamu seitsemän ja puolenyön välillä! Opas taskussa matkaan!
 |
| Turistföreningen i
Finland: Handbook för resande. Åbo, 1892. |
Kesällä 1939 Turun matkailulautakunta järjesti matkailijoille kiertomatkoja Turussa ja sen ympäristössä. Turisteille jaettava mustavalkoinen esite ei ole kuvilla pilattu. Vain tekstiä sisältävään esitteeseen oli koottu retkivaihtoehdot ja vaatimattomia mainoksia paikallisilta yrityksiltä. Matkailijalle oli tarjolla puolipäiväkiertoajelu ensiluokkaisesti varustetussa turistibussissa Turun kuuluisimmissa nähtävyyksissä. Iltapäiväretkellä kylpyläkaupunki Naantalissa pistäydyttiin presidentin kesäasunnossa Kultarannassa ja virkistäydyttiin uimarannalla. Tarjolla oli myös kokopäiväretki Varsinais-Suomen vauraisiin viljelysmaisemiin, herraskartanoihin ja harmaakivikirkkoihin. Paraisten saaristoa ihailtiin moottoriveneessä. Oppaat tulivat matkailijoita vastaan satamaan, ryhmän mukaan pääsi myös matkailutoimiston edustalta. Kesän kiertoajelut maksoivat 28 markasta 65 markkaan, nykyrahassa noin 10–20 euroa. Sillä hinnalla pala kauneinta Suomea!
Vuoden 1947 matkailuesitteessä Piispa Henrikin kuva,
Aurajokimaisema ja ylevät sanat toivottavat matkailijan tervetulleeksi vanhaan
Suomen Turkuun, Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen. Nähtävyyksinä
esittäytyvät mustavalkoisissa valokuvissa kaupungin tutut turistikohteet:
Tuomiokirkko, Turun linna, Aurajoki ja Turun taidemuseo, lähiseuduilta
Naantalin kirkko ja Louhisaaren kartano. Kartalle piirretty kiertomatka
keskustassa kutsui Turun kaduille, puistoihin ja nähtävyyksiin.
 |
| Vuoden 1947 matkailuesitteessä asioita yhdistellään reippaalla otteella. Kuvat: Kamera-aitta ja G.Welin |
Seuraavalla vuosikymmenellä - 1950-luvulla - Turun kesäisiin nähtävyyksiin houkuteltiin matkailijoita Turun matkailulautakunnan julkaisemilla esitteillä. Tuttujen kohteiden lisäksi myös ajanmukainen läänin-
ja yliopiston opetussairaala ja kaupungin kaksi yliopistoa mainittiin
matkailijalle. Lähiympäristön kohteista mainostettiin myös saariston ”seitsemän kirkon reittiä” ja ”saaristotietä”, jossa ”luonto on jakanut kauneutta tuhlailevin käsin”.
 |
| Vielä vuoden 1950 matkailuesitteessä luotettiin
mustavalkokuvien voimaan. Esitteen sivulla askelsi Paavo Nurmi. |
Kirsi Helenius,
Turun kaupunginarkisto
LÄHTEET
Turun matkailulautakunnan arkisto
Turun matkailua koskevat
julkaisut ja esitteet 1892- 1990-luku, Uc-sarja.
