Jouluaamu Paattisten seurakunnassa vuonna 1932

Jouluaamun jumalanpalveluksen Paattisten kirkossa toimitti kirkkoherra Paavo Ketola kaikkiaan 400 kirkkoon saapuneelle seurakuntalaiselle. Saarnan hän oli kirjoittanut Luukkaan evankeliumin toisen luvun pohjalta, jakeista 1 - 20. 

Käytössä oleva Raamattu oli todennäköisesti edelleen vuoden 1776 ns. Vanha Kirkkoraamattu:

”Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisarilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.”

Kirkollisissa kuulutuksissa kerrotaan seurakunnan ajankohtaisista asioista. Jouluaamuna 1932 Paattisten seurakunnassa ilmoitettiin muuttaneista ja kerrottiin, että ompeluseura järjestettäisiin Poson talossa tulevana torstaina. Lisäksi ilmoitettiin, että jouluaamun kolehti kerättiin suntiolle, joten seurakuntalaisilla oli tilaisuus ”muistaa erästä virkailijaansa”.

Tekstissä virsien joukossa mainittu ”Hilarius” tarkoittaa Hilariuksen kiitosvirttä, joka on kirjoitettu jatkoksi Luukkaan evankeliumin enkelien ylistyslauluun. Kiitosvirren kirjoittajana pidetään Hilarius Poitierslaista, joka on siis antanut nimensä virrelle. Vuonna 1932 käytettiin edelleen vuoden 1886 virsikirjaa. Uuden virsikirjan valmistelutyöt olivat kyllä käynnissä mutta se valmistui vasta viiden vuoden kuluttua tästä jouluaamusta. Niinpä Paattisten valkeassa puukirkossa kajahtivat talviseen jouluaamuun tutun Enkeli taivaan -virren sanat:

”Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suurenilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan.Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt, Ja tää on teillemerkiksi: Seimessä lapsi makaapi.Nyt Jumalalle kunnia, Kun antoi ainoon Poikansa, Siit' enkelitkinriemuiten Veisatkoon taivaan Herrallen!”

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Lähteet:

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin arkisto, Ad:4 Kirkolliset kuulutukset ja ilmoitukset 1926-1933, Paattisten seurakunta.
https://www.piplia.fi/…/raamattu-suome…/kaannostyo-suomessa/
http://www.finbible.fi/UT/Luukas/biblia.htm
http://notes.evl.fi/…/745f…/5b2e2f15e8d6c4d4c2256ffe004c5407

Juhannustunnelmia Turusta ja Naantalista

Hyvää juhannusta! Turussa perinteinen juhannuksen viettopaikka on ollut Ruissalo. Kuvan bussimatkustajienkin määränpäänä on bussin kyltin mukaan Yleinen käytävä. Kuva on otettu vuonna 1937, jonka jälkeen Yleinen käytävä -nimityksestä luovuttiin ja puiston nimeksi tuli Ruissalon Kansanpuisto. Turun Sanomien alkuperäisen uutisen (26.6.1937) kuvatekstissä kerrotaan, että "Puutorin linja-autoasemalla täyttyi autobussi toisensa jälkeen nopeassa tahdissa". Uutisen mukaan oli "linja-autoliikenne näinä juhannuspäivinä niin vilkasta ja matkustajia niin paljon, ettei vertailukohtaa saa millään 15 vuoden ajalta." Myös rautateillä riitti matkustajia. Erityisen suosittu juhannuskohde oli Naantalin "kaupunkipienokainen".

Kuva: Turun Sanomat/Turun museokeskus

Kokko roihuaa Ruissalon Kolkanniemessä. Kuva 1950–
1960-luvulta (Hans Othman /Turun museokeskus).

Maiju Hakala, Turun kaupunginarkisto

Matkaoppaat kutsuvat kesään

Turun 1950-luvun matkailuesitteen värikkäässä kannessa matkailijoita houkuttelevat kesäiset leidit, Aurajoki, Turun linna, Turun tuomiokirkko ja Tähtitorninmäki. Perille taitaa päästä niin lentäen kuin purjehtien. Edellisten vuosikymmenten oppaista löytyy omaa aikaansa henkiviä sävyjä. Suomen vanhimman kaupungin nähtävyydet pysyvät paikallaan, mutta paljon on nykypäivään tultaessa ehtinyt myös kadota. 

Suomen turistiyhdistyksen Turkuopas matkailijoille vuodelta 1892 toimi oppaana turistikierroksella. Teoksen johdannossa matkailijaa kuljetetaan hotelli Phoenixin luota tunnetuimmille nähtävyyksille, mutta myös sairaalat, koulut, läänin- ja rangaistusvankila, panimot ja tehtaat tulevat tutuiksi. Historiallisia faktoja reitin päätepisteestä Turun linnasta, ja myös Tuomiokirkosta on oppaassa usean sivun verran, mutta kuvat puuttuvat oppaasta kokonaan! Opas neuvoi kulkuvälineissä: vuokra-ajurit perivät kyydistä Nummen ja Raunistulan kyliin 75 penniä, nykyrahassa noin kolme euroa. Jos sade ropisi matkalla, Turun sateenvarjotehtaan mainos kertoi mistä saa suojan kuuron ajaksi. Kun matkailijaa vaivasi koti-ikävä, hän saattoi lähettää kotiin sähkösanoman lennätinkeskuksessa Venäjän kirkkokadulla aamu seitsemän ja puolenyön välillä! Opas taskussa matkaan!

Turistföreningen i Finland: Handbook för resande. Åbo, 1892.

Kesällä 1939 Turun matkailulautakunta järjesti matkailijoille kiertomatkoja Turussa ja sen ympäristössä. Turisteille jaettava mustavalkoinen esite ei ole kuvilla pilattu. Vain tekstiä sisältävään esitteeseen oli koottu retkivaihtoehdot ja vaatimattomia mainoksia paikallisilta yrityksiltä. Matkailijalle oli tarjolla puolipäiväkiertoajelu ensiluokkaisesti varustetussa turistibussissa Turun kuuluisimmissa nähtävyyksissä. Iltapäiväretkellä kylpyläkaupunki Naantalissa pistäydyttiin presidentin kesäasunnossa Kultarannassa ja virkistäydyttiin uimarannalla. Tarjolla oli myös kokopäiväretki Varsinais-Suomen vauraisiin viljelysmaisemiin, herraskartanoihin ja harmaakivikirkkoihin. Paraisten saaristoa ihailtiin moottoriveneessä. Oppaat tulivat matkailijoita vastaan satamaan, ryhmän mukaan pääsi myös matkailutoimiston edustalta. Kesän kiertoajelut maksoivat 28 markasta 65 markkaan, nykyrahassa noin 10–20 euroa. Sillä hinnalla pala kauneinta Suomea!

Vuoden 1947 matkailuesitteessä Piispa Henrikin kuva, Aurajokimaisema ja ylevät sanat toivottavat matkailijan tervetulleeksi vanhaan Suomen Turkuun, Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen. Nähtävyyksinä esittäytyvät mustavalkoisissa valokuvissa kaupungin tutut turistikohteet: Tuomiokirkko, Turun linna, Aurajoki ja Turun taidemuseo, lähiseuduilta Naantalin kirkko ja Louhisaaren kartano. Kartalle piirretty kiertomatka keskustassa kutsui Turun kaduille, puistoihin ja nähtävyyksiin. 

Vuoden 1947 matkailuesitteessä asioita yhdistellään reippaalla otteella. Kuvat: Kamera-aitta ja G.Welin

Seuraavalla vuosikymmenellä - 1950-luvulla - Turun kesäisiin nähtävyyksiin houkuteltiin matkailijoita Turun matkailulautakunnan julkaisemilla esitteillä. Tuttujen kohteiden lisäksi myös ajanmukainen läänin- ja yliopiston opetussairaala ja kaupungin kaksi yliopistoa mainittiin matkailijalle. Lähiympäristön kohteista mainostettiin myös saariston ”seitsemän kirkon reittiä” ja ”saaristotietä”, jossa ”luonto on jakanut kauneutta tuhlailevin käsin”. 

Vielä vuoden 1950 matkailuesitteessä luotettiin mustavalkokuvien voimaan. Esitteen sivulla askelsi Paavo Nurmi. 

Kirsi Helenius,
Turun kaupunginarkisto


LÄHTEET

Turun matkailulautakunnan arkisto

     Turun matkailua koskevat julkaisut ja esitteet 1892- 1990-luku, Uc-sarja.