Onnittelemme satavuotiasta Suomea! Grattis Finland 100 år!

Turun seudun arkistojen kokoelmien valokuvat esittelevät hetkiä itsenäisen Suomen matkan varrelta.

Näkymä Turun Luostarinmäeltä vuonna 1921 (arvio). Kuva: Turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, asemakaavatoimiston arkisto

Toisen maailmansodan pommitusten tuhoja Turun Tiilentekijänkadulla kesäkuussa 1941

Kuva: Yrjö Paldan / Turun kaupunginarkisto, valokuva-arkisto

Turun Akatemiatalo ja raitiovaunu 1950-luvulla.

Kuva: Kansallisarkisto

Hellepäivä Turussa 1950-luvulla. Kuva: Turun kaupunginarkisto, valokuva-arkisto

Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhla vuonna 1959 kuvattuna pääkirjaston katolta. Päärakennuksen inskriptio, Turun Yliopisto - vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle - paljastetaan. Kuva: Osvald Hedenström, Hede-Foto / Turun yliopisto

Raision kunnan vanhin asukas äänestämässä helmikuun 1962 eduskuntavaaleissa.

Kuva: Raision kaupunginarkisto

Brisbanessa Australiassa istutettiin kuusi Suomen 50-vuotisjuhlatilaisuudessa vuonna 1967. Kuva: Siirtolaisuusinstituutin arkisto.

Torielämää Salossa vuonna 1967 (arvio). Taustalla näkyy Salon entinen kaupungintalo. Kuva: Salon kaupunginarkisto

Turun Auransillan juhlaliputus DDR-päivien kunniaksi huhtikuussa 1984. Kuva: Turun kaupunginarkisto, Viestintäkeskuksen arkisto

Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku 2011 -vuoden ohjelmanjulkistus Turun kauppatorilla 9.6.2010. Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä tähyää tulevaisuuteen.  Kuva: Kari Vainio / Turku 2011 -säätiö, Turun kaupunki

Kanilan aikamatka

Suomi 100 -juhlavuoden Aikamatkaajat-kampanjasssa kuka tahansa voi osallistua valokuvanäyttelyn rakentamiseen lisäämällä “ennen ja nyt” -kuvapareja Suomen kartalle. Kokeilimme ideaa Turun kaupunginarkistossa, joka sijaitsee niin kutsutussa Sammon kakkostalossa eli vakuutusyhtiö Sammon vuonna 1971 rakennuttamassa uudisrakennuksessa. Osoite on Puutarhakatu 4 ja Puolalankatu 5. Kaupunki on rakennuksessa vuokralaisena, ja kaupunginarkiston lisäksi talossa toimii muun muassa kaupungin ympäristötoimiala.  Finnasta löytyvä Turun museokeskuksen kuva kertoo, että muutama vuosikymmen sitten kadunkulma näytti kovin erilaiselta. Kuten moni turkulainen vielä muistaa, ennen Sammon taloa paikalla komeili arkkitehti Alexander Nyströmin (1869–1926) piirtämä Turun panttilainalaitos:

Puutarhakadun ja Puolalankadun kulma vuonna 1957
     (Kuva: Turun museokeskus/Carl Jacob Gardberg ) ja vuonna 2017.      

Turun panttilainalaitoksen julkisivupiirustus vuodelta 1899. 
              (Turun kaupunginarkisto, Rakennusvalvontatoimiston arkisto)                      

Viime vuosituhannen vaihteessa valmistunutta punatiilistä panttilainastoa ei Turun puretut rakennukset -kirjan mukaan kaikesta näyttävyydestään huolimatta juuri kuvissa tai postikorteissa näy, koska "kukapa olisi halunnut lähettää kotiväelleen kuvan panttilainaamosta". Kansalliskirjaston digitoimat sanomalehdet kuitenkin paljastavat, että ainakin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tavaraa ja asiakkaita riitti, sillä Panttilainasto ilmoitteli  ahkerasti huutokaupoistaan paikallisissa lehdissä. Tämä ilmoitus esimerkiksi on julkaistu Turun  Sanomissa 25.10.1917:

Turun Sanomat, 25.10.1917, nro 3907

Panttilainaston toiminta päättyi tapiollisena 1960-luvun lopulla, ja huonokuntoinen rakennus purettiin vuonna 1969. Turun kaupunginarkisto puolestaan muutti Sammon rakennukseen vuonna 2007. Samalla teki täyden ympyrän myös Turun panttilainalaitoksen aikamatka: Köyhän pankkina ja Kanilanakin tunnetun panttilainaston jälkeenjäänyt arkisto löytyy kaupunginarkiston kokoelmista.

Kassakuitteja sekä ohjesääntö vuodelta 1917 Turun panttilainaston arkistokokoelmassa.

Maiju Hakala,
Turun kaupunginarkisto


LÄHTEET:
Turun kaupunginarkisto
    Turun panttilainaston arkisto

    Turun maistraatin arkisto
Digi - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. 2013.

. 

Turun kaupunginteatteri avaa ovensa Itäisellä Rantakadulla

Turun kaupunginteatteri avasi näytäntökautensa uudistuneessa teatteritalossa perjantaina, jolloin ensi-iltansa sai musikaali Viimeinen laiva. Tänään talossa vietetään Turun päivän kunniaksi avoimien ovien päivää. Ensi kerran Turun teatteritaloa juhlittiin 55 vuotta sitten: Turun kaupungin uuden teatteritalon vihkiäisiä vietettiin lauantaina 8.9.1962 tutussa osoitteessa Itäinen Rantakatu 14. Vihkiäisjuhla aloitettiin tuolloin iltapäivällä teatteritalon lämpiössä vastaanottamalla teattereiden, teatterijärjestöjen ja lukuisien muiden tahojen onnitteluja. Kutsuttuja vieraita paikalla oli kaikkiaan noin 700, yleisö oli pukeutunut etiketin mukaan tummaan pukuun ja kunniamerkkeihin. Virallinen kutsuvierasohjelma puheineen ja musiikkiesityksineen alkoi kello kolme iltapäivällä, opetusministeri Armi Hosia toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. 

Yeisö pääsi seuraamaan Kesäyön unelma -näytelmää kutsuvieraiden jälkeen, sunnuntaina 9.9.1962. Oikealla valtion näyttämötaidelautakunnan onnitteluadressi uudelle teatteritalolle (8.9.1962). 

Suomen teatterijärjestöjen tervehdyksessä professori Eino Krohn toivoi:

”Olkoon siis tämä uusi teatteri kaikessa ylevässä juhlavuudessaan ja kaikkine nerokkaine laitteineen näyttelijöiden työn, teatterin johtajien ja ohjaajien, lavastajien sekä kaikkien sen apuvoimien työn helpottaja, niin että täällä eläisi luomisen ilo ja innostus, entusiasmi, se jumalallinen kosketus, josta ehjä ja suuri taide aina syntyy.”

Vihkiäisjuhlan päätti kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämä katkelma Aleksis Kiven Kullervo-näytelmästä. Heti tämän jälkeen teatterin ylätasanteella paljastettiin teatterin naistoimikunnan tilaama graniittiveistos, Wäinö Aaltosen veistämä Naisen naamio. Illan hämärtyessä alkoi juhlanäytäntö, William Shakespearen Kesäyön unelma, joka oli Jouko Paavolan ohjaama, näytäntöä säesti Turun kaupunginorkesteri Almos Maattolan johdolla. 

Presidentti Urho Kekkonen puolisoineen seurasi esitystä katsojien joukossa. Näytelmän jälkeen jatkettiin Turun linnaan vihkiäisjuhlaillalliselle. Lautaselta löytyi ranskankielisiä herkkuja: "Salade de fruits de mer" ja tietysti "Coeur de filet á la Celebration". 

Lehdistö kiteytti vihkiäisjuhlapäivän merkityksen: Päivä oli taidetta rakastavan Suomen kansan juhlapäivä. Ja itse rakennusta, (arkkitehtien A. Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos suunnittelemaa) teatteritaloa ylistettiin: Suomen modernein teatteritalo, arkkitehtoninen nähtävyys, Thalian temppeli, kuin loistava jalokivi joen vanhassa diadeemissa, unelma katsomo. Miten vuonna 1962 valmistunut rakennus koetaan nyt, peruskorjauksen jälkeen? 

Kirsi Helenius,

Turun kaupunginarkisto

Lähteet:
    Turun kaupunginarkisto, Kaupunginteatterin lehtileikekirja 1962-1963, Ja:11.

Kupittaan kullassa leikkivät "perhosensiiven ja kyyhkysenkaulan" värit

Otsikon runollinen lainaus on Toini Mikkolan Kultaseppien lehteen vuonna 1957 kirjoittamasta artikkelista. Artikkelin aiheena oli spektroliitti, Suomen kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuva tärkein korukivi. Tarkkaan ottaen spektroliitti on Ylämaan kunnassa peruskalliosta louhittavan labradoriittikiven kaupallinen nimi. Aivan erityisen kivestä tekee vain tietyissä labradoriiteissä ilmenevä voimakas värileikki eli labradorisointi. Aarre löydettiin 1940-luvun alussa. Professori Aarne Laitakarin niin ikään Kultaseppien lehdessä julkaistun kirjoituksen mukaan toisen maailmansodan aikaan Ylämaassa valmistettiinkin muun muassa upeasti labradorisoivia "tankkiesteitä". Varsinaisesti spektroliitin louhinta aloitettiin 1950-luvun puolella.

Oikeudet spektroliitin tuotannon myyntiin sai lopulta turkulainen kultasepänliike Kupittaan Kulta Oy, jonka olivat perustaneet vuonna 1945 Jorma Nurmi, Jukka Kivipuro ja Elis Kauppi. Yrityksen voittokulku alkoi 1950-luvulla, kun suomalaisen korusuunnittelun pioneeri Kauppi (1921–2004) pääsi tutustumaan ihmeellisestä Ylämaan spektroliitistä hiottuihin kiviin. Vuoteen 1988 saakka Kauppi toimi myös Kupittaan Kullan pääsuunnittelijana ja taiteellisena johtajana.

Kupittaan Kulta Oy:n arkistosta löytyviä tuotekuvia ja mainoksia Turun kaupunginarkistossa.

Keväällä 1960 Kupittaan Kulta sai Frankfurtin messuilla spektroliittikoruillaan osakseen valtavasti huomiota. Kansallisbiografian Elis Kaupista kertovan artikkelin mukaan näiden messujen jälkeen "historiallisista tyyleistä vapaa, abstrakti muotokieli ja kotimaiset korukivet olivat pitkään modernin suomalaisen korun määritelmä." Kupittaan Kulta Oy sulki ovensa vuonna 1994, mutta Turun kaupunginarkistoon sen arkisto päätyi luovutuksen kautta vasta vuonna 2016. Jo vilkaisu arkistoluetteloon tarjoaa väläyksen suomalaista ja turkulaista yrityshistoriaa.

Kupittaan Kulta Oy (1945–1994)

Kirjeenvaihto
Kirjeenvaihto ja sähkösanomat liikekumppanien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Mainosluonnokset ja käsikirjoitukset. Apurahahakemukset ja muut asiakirjat.

Pöytäkirjat
Kokousmuistiinpanot, pöytäkirjat ja muut asiakirjat

Oikeusasiakirjat
Oikeusasiakirjat liittyen plagiointijuttuun, jossa Kupittaan Kullan eräs rannekoru oli olennaisilta osiltaan kopioitu ja myytiin erään toisen kultasepänliikkeen tuotteena 1959-1960.

Patentti- ja rekisteriasiakirjat
Patentti- ja rekisteriasiat, painolaatat, tositteet, päätökset ja viestintä.

Lehtileikkeet
Lehtileikkeitä mainoksista, artikkeleista, uutisista ja muista jutuista liittyen yritykseen tai sen toimintaan. 

Työehtosopimusasiakirjat
Työehtosopimusten neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja, sopimuksia, kirjeenvaihtoa, pöytäkirjoja, lehtileikkeitä, lakiotteita, muita asiakirjoja vuosittain 1963--1977. 

Palkka-asiakirjat
Palkkakirjat työntekijöittäin yrityksen alkuvuosilta 1946-1950.

Kirjanpitoasiakirjat
Vientikirjanpitoa, tilitarkastusmuistiot, poistot, osto-myyntikirjanpito, tuloslaskelmat, tilinpäätökset, saldoreskontrat, tase-erittelyt, laskutus, muut asiakirjat.

Inventaariluettelot

Tuotekuvat, piirrokset
Tuotteiden luonnoslehtiöt, alkuperäiset mallikuvat ja muut piirrokset tuotteiden suunnitteluun liittyen.

Tuotekuvat, valokuvat
Valokuvia yrityksen tuotteista, messuista ja yleisesti toimintaan liittyen.

Kupittaan Kullan koruja näyttelyssä 1960-luvulla. Kuva: Turun kaupunginarkisto 

Tuotteiden hinnoitteluun liittyvät asiakirjat
Tuotteiden hintalaskelmia pohjautuen työ-, materiaali- ja muihin kustannuksiin

Muut toiminnan suunnitteluun liittyvät asiakirjat
Selvityksiä, raportteja, laskelmia ja tilastoja koskien yleistä toimintaa

Tuotekuvastot
Tuotelistaukset ja tuotekuvat. Teetetyt mainoskuvastot.

Seurantaan ja tilastointiin liittyvät asiakirjat
Tuotteiden tuotantotilastot, materiaalien käyttötilastot, muut asiakirjat.

Asiakasasiakirjat
Asiakasyritys- ja liikekumppanikohtaiset asiakirjat: yhteydenpito, laskutus, sopimusasiat ja muu liiketoiminta.

Messuasiakirjat
Münchenin messut 1959, Frankfurtin messut 1960, Chicagon messut 1961. Frankfurtin messut 1962. Messuaisoiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia koskevat asiakirjat, esitteet, tositteet, valokuvat ja muut dokumentit.

Messuaineistoa Chicagosta (1961), Münchenistä (1959) ja Frankfurtista (1960).

Piirustukset
Liiketoimitilojen ja toimiston pohjapiirrokset, muut tekniset piirustukset.

Kirjat, lehdet ja esitteet
Kultasepän toimintaan liittyviä kirjoja ja muuta materiaalia. Aikakauslehtiä, joissa artikkeleja ja mainoksia liittyen Kupittaan Kultaan. Esitteitä ja muuta mainosmateriaalia liittyen yritykseen.

Järjestöasiakirjat
Kupittaan Kullan toiminta Suomen Kultaseppien liitossa, Suomen ulkomaankauppaliitossa, Turun kauppakamarissa ja muissa sidosjärjestöissä.

Muut toimintaan liittyvät asiakirjat 

Toimintaan liittyviä muita asiakirjoja, raportteja, selvityksiä, erillisiä dokumentteja. 

Kirjoja liittyen kultasepän toimintaan, messuesitteitä. Omin käsin -aikakauslehti. Jaana-aikakauslehti. Sekalaisia aikakauslehtiä, ammattilehtiä, katalogeja (1958-1999). Mainoslehdet, messupamfletit ym. Spektroliittiaiheista materiaalia. Galvanointiin liittyvää tietomateriaalia.

Erään markkinointilauseen mukaan spektroliitti heijastelee
suomalaisen maiseman eri sävyjä. Väitteen paikkansapitävyyttä
voi arvioida vaikkapa Kupittaan Kullan arkistosta löytyvän 
Ylämaata esittelevän mainoslehtisen avulla.

Vuosilta 1968-1980:
Suomen ulkomaankauppaliitto, kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat.
Turun kauppakamari, kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat
Suomen kultaseppien liitto (SKL), kokouspöytäkirjat, kirjeenvaihtoa ja muut asiakirjat
Suomen kultaseppien liitto (SKL); kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat
Työryhmän kokouspöytäkirjat koskien Pohjoismaisia kulta-ja hopeamessuja 1972.
Finndesigns, kokousmuistiinpanot.

Maiju Hakala,
Turun kaupunginarkisto

LÄHTEITÄ:
Turun kaupunginarkisto
    Kupittaan Kulta Oy:n arkisto
Kansallisbiografia, Elis Kauppi
Kansallisbiografia, Aarne Laitakari
Laitakari, Aarne: "Suomalaisesta labradoriitista", Kultaseppien lehti
Mikkola, Toini: "Spektroliitti - sekoitus perhosensiiven ja kyyhkysenkaulan värileikkiä", Kultaseppien lehti, numero 10, 1957

Intenet-lähteitä:

coloriasto.blogspot.fi/2008/05/seppo-i-lahti-spektroliitin-vrit-kivi.html
www.kolumbus.fi/pompo/spektroliitti.html