Turun seudun arkistot | Åboregionenes arkiv

Muistiin merkitty - I minnet

.


Turun seudun arkistot tarjoavat oman työnsä, arkensa ja kokoelmiensa kautta välähdyksiä Suomen taipaleeseen historiasta aina digitalisoituvaan nykypäivään saakka.
Åboregionens arkiv erbjuder genom sitt arbete, sin vardag och sina samlingar inblickar i Finlands skeden från de första åren fram till den alltmer digitala nutiden.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun kaupunginarkisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun kaupunginarkisto. Näytä kaikki tekstit

28.8.2019

`Re-org` for the storage area of flat objects at the Turku City Archives



Moomin sweets from a cafe next to the Mori museum in Tokyo
Sakura visited after returning back to Japan.
People in Japan are crazy about moomins, she says.
Hyvää päivää! My name is Sakura Tohma, I am Japanese. From 1st November 2018 until the end of January 2019, I worked at the Turku City Archives Conservation laboratory as a trainee under the supervision of paper conservator Riikka Kupias. I would like to share with you a report detailing the exciting project we began during those three months; ‘Reorganisation of the storage area for 2D collection’.




Among the collection of the Turku City Archives, 2D objects such as maps, architectural drawings and other unbound documents are presently stored at a plot in the main storage facility located in the basement of the Archives either in rolled or flat state.

Oversized objects did not fit in the existing furniture and were piled upon the top of every cabinet.
Some areas suffered dust falling from fittings on the ceiling.
As this storage area is relatively spacious and well ordered, it seemed that there were no problems. However, in actual fact, because piles of oversized objects have always ‘temporarily’ been placed on top of the larger shelves and waiting to be catalogued, this has become an issue as the current storage condition creates risks and complicates accessibility to the objects. Although protections and covers were applied for individual objects, exposed rolls and piles were still at risk of dust, light and mechanical damage by handling. A fundamental solution for the storage condition was required.




The rolled objects were exposed under the lighting.


The situation at Turku Archives reminded me of a similar problem I had some experience of when I joined the workshop team of ‘Re-organisation for museum storage (Re-org)’ in India.

The ‘Re-org’ is a methodology established by ICCROM (International Centre for the Study of the Preservation and Restoration of Cultural Property) for improving the museum storage environments to meet the world standards. It has been successfully implemented in many part of the world. To read more, visit https://www.iccrom.org/section/preventive-conservation/re-org.


Although archive collections and museum collections differ, we thought the method would help our situation here in Turku. It is basically about ‘tidying up your room’, but often the situation overwhelms us if you think the budget, time, materials and how many objects there are. The ‘Re-org’ guides us step by step from preparation to completion when achieving the standards in storage condition with a creative yet safe approach.

The ‘Re-org’ is a methodology established by ICCROM  
for improving the museum storage environments




Riikka and I concluded that implementation of the Re-org methodology would be substantial benefit to the collection. Having agreement with the team of the Turku City Archives, the project was decided to proceed. What will follow is how Riikka and I began to organize and implement our ‘Re-org’ adventure!


Starting from the preparation phase, we carried out a series of assessment to understand the current situation of the space, furniture, collection and non-collection in the storage area.



 Making floor plans.




At first, we measured dimensions of the floor and all furniture, and then created four floor plans (floor itself, with fixture, with furniture, and with furniture and occupations). It helps to know the space and create ideas.


 Floor map with furniture and occupying materials.
Green is collection which was placed outside of the furniture.






Next step was assessing furniture in the storage area (type, number, size, fullness, condition). We went through all the 12 types of 57 unit (457 drawers!) of the furniture. It looked overwhelming at the beginning, however, this is the power of team working: five of us completed the assessments within 2 days!



Some drawers were in perfect condition,

 
 others were too packed or stuck! Ooops!


In the Re-org method, counting the number of each item and then categorising each type is essential as we have to know what we are going to organise. However, due to the mass number of single sheets which is a characteristic of archival material, we decided to focus on objects which were not in the furniture and objects in the large size furniture which had possibilities to be stored in the oversized collection. We also decided to count each protective sleeve as one object, although there might be more than one single sheet in it.



For the rest of the furniture, we assessed only fullness and condition. It gave us concrete ideas of improvement for next opportunity.

The assessment results made things clear for us…..


·         Average fullness of furniture is 101%    Not too bad!
·         30% of total surface of the floor (63m2) is occupied by furniture (18.3m2)
It means there is space to add extra unit.     We are so lucky!

·         88 objects are not housed in the furniture.
·         Out of the 88, 15 rolled objects were without protection.
·         68 objects can not fit in the existing units.




In the meantime, we also explored what kind of new furniture would be possible and most appropriate.


A good idea for rolled ones.
 


The most ideal one for large flatten objects is…… beautiful and massive metal shelve at the Helsinki City Archives! They have just implemented them and under moving the collection.




Based on the assessment results and our research, we discussed new layout, and new furniture with Archivists and carpentry team.





Thinking of new layout using color papers.








New furniture for rolled objects.
 


New idea of furniture for rolls and oversized objects. Carpentry team gave us more professional ideas too.

Proceeding with our re-org, we gradually discovered we could implement two proposals.
One is to solve current problems with achievable solutions, utilizing existing material with minimum budget. Another is implementing ideal furniture, new metal drawers, little by little which would be long-term plan.


The assessment takes time, however, what we have done during re-org gave us visible result with precise numbers. Now we are able to have ideas and achievable plan to present and share with all members of the Archive team. This time, we only implement temporary solution for wooden furniture. It is not the best option to store cellulose based objects, however, the first step has proceeded to achieve the ideal state in future!






The Re-org Turku is still on going.
Both furniture plans are under way and progressing at the moment.





It was a worthwhile experience for me to face problems in a public archives storage. I do express the largest thank to Riikka and the team of the Turku City Archives for helping my work there. I am looking forward to visiting there again to see the completion of our re-org!



Sakura Tohma

16.11.2018

Avoimien ovien päivä toi Turun kaupunginarkistoon noin sata vierasta


Pohjoismaista arkistojen päivää vietettiin Turun kaupunginarkistossa tiistaina 13.11.2018. Vuoden teema oli ”Arkistot, yhteinen kulttuuriperintömme”. Teema ei ole järjestäjiä sitova, mutta tartuimme siihen ja kaivoimme arkistostamme muutamia kulttuuristamme kertovia esimerkkejä, joita kierrosten lomassa esiteltiin. Kierrokset arkistomakasiineihin houkuttelivat paikan päälle noin sata vierasta. 






Kaupunginarkiston paperikonservaattori kertoi konservoinnista ja ennen kaikkea siitä, miten me kaikki voimme omalla toiminnallamme edistää arvokkaiden asiakirjojen säilymistä.      


Esillä oli Turun hautausmaasta kertovia asiakirjoja ja karttoja 1800-luvulta lähtien. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen oli suunnitellut Charles Bassi. 1920-luvulla rakennetun As. Oy Tuureporin arkistosta löytyi monenlaisia asiakirjoja ja itse rakennuksesta piirustuksia. Mielenkiintoisen Tuureporista tekee talossa toiminut keskuskeittiö. Talon ensimmäisessä tai kellarikerroksessa sijaitsevassa keittiössä palkattu henkilökunta valmisti ruuat talon asukkaille ja ne kuljetettiin ruokahisseillä asuntoihin.


As. Oy Tuureporin piirustuksia on Turun kaupunginarkistossa myös digitoitu.

Mukana oli myös kansakouluajoista kertovia asiakirjoja. Esimerkiksi Ristimäen koulun poissaolokirja vuodelta 1913­–1914 tarjoaa mielenkiintoista ajankuvaa; lapset olivat poissa koulusta, koska kengät olivat laittajalla, äiti ja isä viemässä lehmää Piikkiöön tai pöksyt rikki.



Tarja Ollila,

Turun kaupunginarkisto



3.9.2018

"Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa"


Turun kaupunginarkiston päätehtävä on säilyttää kaupungin viranomaisten virallisia asiakirjoja. Kaupungin piiriin kuuluvia arkistonmuodostajia on kuitenkin niin monenlaisia ja niistä jokaisella on niin monenlaisia tehtäviä, että aineiston joukkoon päätyy vääjäämättä kaikenlaista vähemmänkin virallista.

Esimerkiksi Turun kaupunginorkesterin aineistoon kätkeytyy paksu pinkka kouluaineita, joissa Snellmanin ja Martin kansakoulujen oppilaat kertovat sanoin ja piirroksin kokemuksistaan kaupunginorkesterin konsertissa syksyllä 1948. 




Dokumentaatio on tarkkaa ja uskollista: aineissa toistuvat muun muassa tiedot siitä, että konsertti järjestettiin koulun liikuntasalissa, se kesti tunnin, katsomassa oli suurin osa oppilaista, hinta oli kymmenen markkaa ja nainen soitti harppua. Moni kirjoittaja luettelee jokaisen esitetyn kappaleenkin. Snellmanin koulussa suurin suosikki on ollut ”Mä oksalla ylimmällä”, kun taas Martin koulussa kuulijoille on jäänyt erityisesti mieleen ”Sammakko ja satakieli”.





Jo parista aineesta saa käsityksen siitä, millaisen vaikutuksen konsertti on koulukkaisiin tehnyt:

Eeva-Liisa, IV lk:

Konsertti koulussamme.

Meillä oli viime tiistaina koulussa konsertti. Siellä soitettiin hauskoja soittoja ja tansseja. Konsertissa oli viuluja ja harppu ja vaikka mitä kaikkia en muistakkaan. Se orkesteri olikin hauska. Siellä oli viellä rumpu ja kaikenlaisia pimputtimia ja pamputtimia. Minä olisin ollut ja kuunellut sitä vaikka kuinka kauan. Konserttiin maksoi kymmenenmarkkaa.


Liisa, VIII lk:

Meillä oli noin 2 viikkoa sitten, eräänä tiistaina koulussa hyvin merkittävä tapaus. Meidän juhlasaliimme tuli ihan oikea kaupunkinorkesteri kokonaisuudessaan soittamaan. He tulivat klo 12 ja soittivat yhden tunnin, mutta se tunti meni hyvin nopeasti. Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa. Minä en ole koskaan ennen kuin nyt nähnyt kaupunkinorkesterin soittavan. Kuullut kyllä olen, mutta olen aina sulkenut radion silloin. Se on ollut mielestäni niin tylsää. Nyt huomaan, kuinka suuresti olen erehtynyt. Se on niin kaunista, kuin soitto vain voi olla. Kohta kun se tunti loppui, ajattelin että minä menen kaupunkinorkesterin konserttiin kuullakseni sitä ihanaa soittoa. Maksaa sitten mitä maksaa. Ja sen vain sanon, että jos haluatte kuulla todella musiikkia, niin menkää kaupunkinorkesteria kuuntelemaan.


Valitettavasti kaikki eivät voineet Liisan tavoin todeta ”maksaa sitten mitä maksaa”, sillä monilla ei ollut varaa edes tähän koululaiskonserttiin. Kuten Snellmanin koulun neljäsluokkalainen kertoo: ”Koko luokka ei tullut mukaan. Ne jäivät laskemaan. He eivät tulleet, kun luulivat, etteivät he saa kotoa rahaa.”

Taru Hyvönen
Turun kaupunginarkiston harjoittelija

16.6.2018

Voimisteltiin sitä ennenkin



Ajankohtaiset tapahtumat voivat herättää ihmisissä innostuksen juuriensa ja ylipäätään historian tutkimiseen. Esimerkiksi sisällissodan muistovuosiuutisoinnit ovat vetäneet väkeä muun muassa Työväen Arkistoon.

Hieman samantapaisesta ilmiöstä oli kyse Turun kaupunginarkistolle tulleessa selvityspyynnössä, joka oli saanut innoituksensa Turussa 7.10.6.2018 järjestetystä Gymnaestrada-voimistelutapahtumasta. Meihin yhteyttä ottanut asiakas muisteli osallistuneensa joko vuonna 1947 tai 1948 suureen voimistelutapahtumaan, jonka yhteydessä monelta eri paikkakunnalta saapuneita koululaisia oli marssinut suurina määrinä Turun Urheilupuistoon. Mitään muistikuvia esimerkiksi tapahtuman järjestämisen syistä hänellä ei enää ollut, ja hän kaipasikin kaupunginarkistolta asiaan liittyen tietoa ja mielellään myös valokuvia.

Turun kaupungin kunnalliskertomuksista selvisi, että kyseessä on hyvin todennäköisesti ollut koko maan kansakoululaitoksen yhteinen kevätjuhla, joka on järjestetty Turussa 29.-30.5.1948 ja jonka ohjelma on koostunut laulusta ja voimistelusta. Ensimmäinen päivä kului enimmäkseen suurissa yhteisharjoituksissa ja illalla järjestettiin juhlakonsertti, joka lähetettiin myös radiosta. Toisena päivänä alkoi varsinainen pääjuhla, jonka alkutahdeista kunnalliskertomus kertoo näin:

”Jo tuntia ennen juhlan alkamista olivat voimistelijat kokoontuneet ja järjestyneet Parkin urheilukentälle. Sieltä marssi tämä n. 2 000 koululaista käsittävä voimistelijajoukko kaupungin halki juhlapaikalle Urheilupuistoon Laivaston soittokunnan ja ja N.M.K:n seitsikon antaessa marssille tahtia ja ryhtiä. Kulkue, jonka edessä marssi opettajista kokoonpantu lippuvartio ja jossa lasten pukujen ja heidän käsissään olevien pienoislippujen sinivalkoiset värit sointuivat hyvin Urheilupuiston rehevään vehreyteen, teki juhlakentän täyttäneeseen yleisöön sykähdyttävän vaikutuksen.”

Asiakkaan kertomat yksityiskohdat kävivät siis kunnalliskertomuksen kanssa hyvin yhteen! Lisäksi kävimme läpi Kansakoulujen johtokunnan pöytäkirjat vuodelta 1948. Niistä löytyi päätöksiä lähinnä tapahtuman rahoitukseen liittyen, mutta erään päätöksen liitteenä oli kiinnostava Turun opettajayhdistyspiirin piiritoimikunnan kiertokirje, jossa kerrotaan tilaisuuden liikuntaohjelmasta peräti jokaisen suoritetun voimisteluliikkeen tarkkuudella. Yllä oleva kuva on otettu kyseisestä kirjeestä.

Valokuvia tapahtumasta emme valitettavasti kaupunginarkistosta löytäneet, mutta ohjasimme asiakkaan ottamaan yhteyttä Museokeskukseen ja sanomalehtiarkistoihin. Asiakas vaikutti kuitenkin ilahtuvan löytämistämme teksteistäkin, joten myös arkistonhoitaja voi olla tyytyväinen.


Taru Hyvönen
Turun kaupunginarkiston harjoittelija

8.5.2018

Nikanderin asiakirjat

Sairaustodistuksia, matkustusasiakirjoja, tonttikiistoja, kertomuksia kadonneista lasteista ja Kustaa IV Aadolfin allekirjoitus sinetteineen. Muun muassa tällaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan Turun kaupunginarkistoon, jonka uudelleenlöydetyt rariteetit on nyt luetteloitu.

Kyseessä on toistasataa asiakirjaa käsittävä kokonaisuus, joka muodostuu Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden arkistoihin kuuluneista liiteaineistoista. Asiakirjat koskettavat monia aihepiirejä, kuten käsityöläisammattikuntia, merenkulkua, tonttiasioita ja yritystoimintaa. Pääosa asiakirjoista on 1700-luvulta, mutta joukossa on myös joitain asiakirjoja 1600-luvun lopulta ja 1800-luvun alulta.

Kuningas Kustaa IV Aadolfin allekirjoitus turkulaista taidemaalari
Emanuël Ahlgrénia koskevassa päätöksessä vuodelta 1796.

Asiakirjat ovat olleet tuntemattoman ajan professori Johan Gabriel Nikanderin (1884–1959) hallussa. Nikander toimi pohjoismaisen sivistyshistorian ja kansanelämän tutkimuksen professorina Åbo Akademissa vuosina 1921–1952. Nyt kyseessä oleva asiakirjakokonaisuus heijastelee juuri näitä Nikanderin kiinnostuksen aiheita. Tämän vuoksi kokonaisuus on päätetty säilyttää Turun kaupunginarkistossa erillisenä osionaan, ja se löytyy Turun maistraatin arkistokokoelmasta Miscellanea-sarjan alta.

Sairaustodistus vuodelta 1769. Lääketieteen prof. Johan Haartman (1725–1787)
todistaa kauppias Anders Baerin (1712–1770) olleen liian sairas osallistuakseen
kokouksiin kotinsa ulkopuolella. Baer oli tunnettu turkulaisen kauppias, joka osallistui 
laaja-alaisesti niin kauppaan, teollisuuteen kuin merenkulkuun. Baerin liiketoimet koskivat 
muun muassa sokeria, suolaa, viiniä, tupakkaa ja vaatteita.

20.10.2017

Kanilan aikamatka

Suomi 100 -juhlavuoden Aikamatkaajat-kampanjasssa kuka tahansa voi osallistua valokuvanäyttelyn rakentamiseen lisäämällä “ennen ja nyt” -kuvapareja Suomen kartalle. Kokeilimme ideaa Turun kaupunginarkistossa, joka sijaitsee niin kutsutussa Sammon kakkostalossa eli vakuutusyhtiö Sammon vuonna 1971 rakennuttamassa uudisrakennuksessa. Osoite on Puutarhakatu 4 ja Puolalankatu 5. Kaupunki on rakennuksessa vuokralaisena, ja kaupunginarkiston lisäksi talossa toimii muun muassa kaupungin ympäristötoimiala.  Finnasta löytyvä Turun museokeskuksen kuva kertoo, että muutama vuosikymmen sitten kadunkulma näytti kovin erilaiselta. Kuten moni turkulainen vielä muistaa, ennen Sammon taloa paikalla komeili arkkitehti Alexander Nyströmin (18691926) piirtämä Turun panttilainalaitos:

Puutarhakadun ja Puolalankadun kulma vuonna 1957
     (Kuva: Turun museokeskus/Carl Jacob Gardberg ) ja vuonna 2017.      


Turun panttilainalaitoksen julkisivupiirustus vuodelta 1899. 
              (Turun kaupunginarkisto, Rakennusvalvontatoimiston arkisto)                      


















Viime vuosituhannen vaihteessa valmistunutta punatiilistä panttilainastoa ei Turun puretut rakennukset -kirjan mukaan kaikesta näyttävyydestään huolimatta juuri kuvissa tai postikorteissa näy, koska "kukapa olisi halunnut lähettää kotiväelleen kuvan panttilainaamosta". Kansalliskirjaston digitoimat sanomalehdet kuitenkin paljastavat, että ainakin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tavaraa ja asiakkaita riitti, sillä Panttilainasto ilmoitteli  ahkerasti huutokaupoistaan paikallisissa lehdissä. Tämä ilmoitus esimerkiksi on julkaistu Turun  Sanomissa 25.10.1917:

Turun Sanomat, 25.10.1917, nro 3907



Panttilainaston toiminta päättyi tapiollisena 1960-luvun lopulla, ja huonokuntoinen rakennus purettiin vuonna 1969. Turun kaupunginarkisto puolestaan muutti Sammon rakennukseen vuonna 2007. Samalla teki täyden ympyrän myös Turun panttilainalaitoksen aikamatka: Köyhän pankkina ja Kanilanakin tunnetun panttilainaston jälkeenjäänyt arkisto löytyy kaupunginarkiston kokoelmista.




Kassakuitteja sekä ohjesääntö vuodelta 1917 Turun panttilainaston arkistokokoelmassa.



Maiju Hakala,
Turun kaupunginarkisto


LÄHTEET:
Turun kaupunginarkisto
    Turun panttilainaston arkisto
    Turun maistraatin arkisto
Digi - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. 2013.






17.9.2017

Turun kaupunginteatteri avaa ovensa Itäisellä Rantakadulla

Turun kaupunginteatteri avasi näytäntökautensa uudistuneessa teatteritalossa perjantaina, jolloin ensi-iltansa sai musikaali Viimeinen laiva. Tänään talossa vietetään Turun päivän kunniaksi avoimien ovien päivää. Ensi kerran Turun teatteritaloa juhlittiin 55 vuotta sitten: Turun kaupungin uuden teatteritalon vihkiäisiä vietettiin lauantaina 8.9.1962 tutussa osoitteessa Itäinen Rantakatu 14. Vihkiäisjuhla aloitettiin tuolloin iltapäivällä teatteritalon lämpiössä vastaanottamalla teattereiden, teatterijärjestöjen ja lukuisien muiden tahojen onnitteluja. Kutsuttuja vieraita paikalla oli kaikkiaan noin 700, yleisö oli pukeutunut etiketin mukaan tummaan pukuun ja kunniamerkkeihin. Virallinen kutsuvierasohjelma puheineen ja musiikkiesityksineen alkoi kello kolme iltapäivällä, opetusministeri Armi Hosia toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. 

Yeisö pääsi seuraamaan Kesäyön unelma -näytelmää kutsuvieraiden jälkeen, sunnuntaina 9.9.1962. Oikealla valtion näyttämötaidelautakunnan onnitteluadressi uudelle teatteritalolle (8.9.1962). 
Suomen teatterijärjestöjen tervehdyksessä professori Eino Krohn toivoi:

”Olkoon siis tämä uusi teatteri kaikessa ylevässä juhlavuudessaan ja kaikkine nerokkaine laitteineen näyttelijöiden työn, teatterin johtajien ja ohjaajien, lavastajien sekä kaikkien sen apuvoimien työn helpottaja, niin että täällä eläisi luomisen ilo ja innostus, entusiasmi, se jumalallinen kosketus, josta ehjä ja suuri taide aina syntyy.”

Vihkiäisjuhlan päätti kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämä katkelma Aleksis Kiven Kullervo-näytelmästä. Heti tämän jälkeen teatterin ylätasanteella paljastettiin teatterin naistoimikunnan tilaama graniittiveistos, Wäinö Aaltosen veistämä Naisen naamio. Illan hämärtyessä alkoi juhlanäytäntö, William Shakespearen Kesäyön unelma, joka oli Jouko Paavolan ohjaama, näytäntöä säesti Turun kaupunginorkesteri Almos Maattolan johdolla. 
Presidentti Urho Kekkonen puolisoineen seurasi esitystä katsojien joukossa. Näytelmän jälkeen jatkettiin Turun linnaan vihkiäisjuhlaillalliselle. Lautaselta löytyi ranskankielisiä herkkuja: "Salade de fruits de mer" ja tietysti "Coeur de filet á la Celebration". 

Lehdistö kiteytti vihkiäisjuhlapäivän merkityksen: Päivä oli taidetta rakastavan Suomen kansan juhlapäivä. Ja itse rakennusta, (arkkitehtien A. Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos suunnittelemaa) teatteritaloa ylistettiin: Suomen modernein teatteritalo, arkkitehtoninen nähtävyys, Thalian temppeli, kuin loistava jalokivi joen vanhassa diadeemissa, unelma katsomo. Miten vuonna 1962 valmistunut rakennus koetaan nyt, peruskorjauksen jälkeen? 


Kirsi Helenius,
Turun kaupunginarkisto


Lähteet:
    Turun kaupunginarkisto, Kaupunginteatterin lehtileikekirja 1962-1963, Ja:11.




29.6.2017

Uusinta uutta keskiajalta

Turun Keskiaikaisten markkinoiden markkinavieraiden kannattaa kivuta myös Vanhan Raatihuoneen kolmannen kerroksen saliin. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -tutkimuskeskus ja keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry tarjoavat siellä katsauksia keskiaikaa koskevaan moni- ja poikkitieteelliseen tutkimukseen. Pelkkien arkistolähteiden varassa tutkimusta olisikin vaikea tehdä, koska suurin osa Suomea koskevista keskiaikaisista asiakirjoista on tuhoutunut. Esimerkiksi Turun kaupunginarkistosta keskiaikaisia asiakirjoja on turha etsiä, sillä maistraatin arkistokokoelman vanhimmat asiakirjasarjat alkavat vasta 1620-luvulta. 
Keskiajan vakiintumaton ja luonteeltaan yksityisoikeudellinen arkistonpito on vaikuttanut myös siihen, ettei arkistoja ole säilynyt alkuperäisessä koostumuksessaan vaan ne ovat päätyneet eri paikkoihin ja maihin. ”Hajasijoitus” on ollut onni onnettomuudessa, sillä näin asiakirjoja on myös säästynyt sodilta ja tulipaloilta. Tukholman ja Tallinnan lisäksi Suomea sivuavia asiakirjoja löytyy muun muassa Vatikaanista. Turun raadin kirjeitä ja kirjekonsepteja on tallella Saksassa. Suomea sivuavista keskiaikaisista lähteistä on rakennettu Diplomatarium Fennicum -hankkeessa yhteistä tietovarantoa. Ajankohtaista tietoa aiheesta tarjoaa Lauri Leinosen perjantainen luento ”Diplomatarium Fennicum ‒ Suomen keskiajan lähteet vuonna 2017”.

Maiju Hakala, 
Turun kaupunginarkisto



17.6.2017

Matkaoppaat kutsuvat kesään


Turun 1950-luvun matkailuesitteen värikkäässä kannessa matkailijoita houkuttelevat kesäiset leidit, Aurajoki, Turun linna, Turun tuomiokirkko ja Tähtitorninmäki. Perille taitaa päästä niin lentäen kuin purjehtien. Edellisten vuosikymmenten oppaista löytyy omaa aikaansa henkiviä sävyjä. Suomen vanhimman kaupungin nähtävyydet pysyvät paikallaan, mutta paljon on nykypäivään tultaessa ehtinyt myös kadota. 

Suomen turistiyhdistyksen Turkuopas matkailijoille vuodelta 1892 toimi oppaana turistikierroksella. Teoksen johdannossa matkailijaa kuljetetaan hotelli Phoenixin luota tunnetuimmille nähtävyyksille, mutta myös sairaalat, koulut, läänin- ja rangaistusvankila, panimot ja tehtaat tulevat tutuiksi. Historiallisia faktoja reitin päätepisteestä Turun linnasta, ja myös Tuomiokirkosta on oppaassa usean sivun verran, mutta kuvat puuttuvat oppaasta kokonaan! Opas neuvoi kulkuvälineissä: vuokra-ajurit perivät kyydistä Nummen ja Raunistulan kyliin 75 penniä, nykyrahassa noin kolme euroa. Jos sade ropisi matkalla, Turun sateenvarjotehtaan mainos kertoi mistä saa suojan kuuron ajaksi. Kun matkailijaa vaivasi koti-ikävä, hän saattoi lähettää kotiin sähkösanoman lennätinkeskuksessa Venäjän kirkkokadulla aamu seitsemän ja puolenyön välillä! Opas taskussa matkaan!


Turistföreningen i Finland: Handbook för resande. Åbo, 1892.

Kesällä 1939 Turun matkailulautakunta järjesti matkailijoille kiertomatkoja Turussa ja sen ympäristössä. Turisteille jaettava mustavalkoinen esite ei ole kuvilla pilattu. Vain tekstiä sisältävään esitteeseen oli koottu retkivaihtoehdot ja vaatimattomia mainoksia paikallisilta yrityksiltä. Matkailijalle oli tarjolla puolipäiväkiertoajelu ensiluokkaisesti varustetussa turistibussissa Turun kuuluisimmissa nähtävyyksissä. Iltapäiväretkellä kylpyläkaupunki Naantalissa pistäydyttiin presidentin kesäasunnossa Kultarannassa ja virkistäydyttiin uimarannalla. Tarjolla oli myös kokopäiväretki Varsinais-Suomen vauraisiin viljelysmaisemiin, herraskartanoihin ja harmaakivikirkkoihin. Paraisten saaristoa ihailtiin moottoriveneessä. Oppaat tulivat matkailijoita vastaan satamaan, ryhmän mukaan pääsi myös matkailutoimiston edustalta. Kesän kiertoajelut maksoivat 28 markasta 65 markkaan, nykyrahassa noin 10–20 euroa. Sillä hinnalla pala kauneinta Suomea!


Vuoden 1947 matkailuesitteessä Piispa Henrikin kuva, Aurajokimaisema ja ylevät sanat toivottavat matkailijan tervetulleeksi vanhaan Suomen Turkuun, Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen. Nähtävyyksinä esittäytyvät mustavalkoisissa valokuvissa kaupungin tutut turistikohteet: Tuomiokirkko, Turun linna, Aurajoki ja Turun taidemuseo, lähiseuduilta Naantalin kirkko ja Louhisaaren kartano. Kartalle piirretty kiertomatka keskustassa kutsui Turun kaduille, puistoihin ja nähtävyyksiin. 
Vuoden 1947 matkailuesitteessä asioita yhdistellään reippaalla otteella. Kuvat: Kamera-aitta ja G.Welin

Seuraavalla vuosikymmenellä - 1950-luvulla
 - Turun kesäisiin nähtävyyksiin houkuteltiin matkailijoita Turun matkailulautakunnan julkaisemilla esitteillä. Tuttujen kohteiden lisäksi myös ajanmukainen läänin- ja yliopiston opetussairaala ja kaupungin kaksi yliopistoa mainittiin matkailijalle. Lähiympäristön kohteista mainostettiin myös saariston ”seitsemän kirkon reittiä” ja ”saaristotietä”, jossa ”luonto on jakanut kauneutta tuhlailevin käsin”. 


Vielä vuoden 1950 matkailuesitteessä luotettiin mustavalkokuvien voimaan. Esitteen sivulla askelsi Paavo Nurmi. 



Kirsi Helenius,
Turun kaupunginarkisto


LÄHTEET
Turun matkailulautakunnan arkisto
     Turun matkailua koskevat julkaisut ja esitteet 1892- 1990-luku, Uc-sarja.