Turun seudun arkistot | Åboregionenes arkiv

Muistiin merkitty - I minnet

.


Turun seudun arkistot tarjoavat oman työnsä, arkensa ja kokoelmiensa kautta välähdyksiä Suomen taipaleeseen historiasta aina digitalisoituvaan nykypäivään saakka.
Åboregionens arkiv erbjuder genom sitt arbete, sin vardag och sina samlingar inblickar i Finlands skeden från de första åren fram till den alltmer digitala nutiden.


28.8.2019

`Re-org` for the storage area of flat objects at the Turku City Archives



Moomin sweets from a cafe next to the Mori museum in Tokyo
Sakura visited after returning back to Japan.
People in Japan are crazy about moomins, she says.
Hyvää päivää! My name is Sakura Tohma, I am Japanese. From 1st November 2018 until the end of January 2019, I worked at the Turku City Archives Conservation laboratory as a trainee under the supervision of paper conservator Riikka Kupias. I would like to share with you a report detailing the exciting project we began during those three months; ‘Reorganisation of the storage area for 2D collection’.




Among the collection of the Turku City Archives, 2D objects such as maps, architectural drawings and other unbound documents are presently stored at a plot in the main storage facility located in the basement of the Archives either in rolled or flat state.

Oversized objects did not fit in the existing furniture and were piled upon the top of every cabinet.
Some areas suffered dust falling from fittings on the ceiling.
As this storage area is relatively spacious and well ordered, it seemed that there were no problems. However, in actual fact, because piles of oversized objects have always ‘temporarily’ been placed on top of the larger shelves and waiting to be catalogued, this has become an issue as the current storage condition creates risks and complicates accessibility to the objects. Although protections and covers were applied for individual objects, exposed rolls and piles were still at risk of dust, light and mechanical damage by handling. A fundamental solution for the storage condition was required.




The rolled objects were exposed under the lighting.


The situation at Turku Archives reminded me of a similar problem I had some experience of when I joined the workshop team of ‘Re-organisation for museum storage (Re-org)’ in India.

The ‘Re-org’ is a methodology established by ICCROM (International Centre for the Study of the Preservation and Restoration of Cultural Property) for improving the museum storage environments to meet the world standards. It has been successfully implemented in many part of the world. To read more, visit https://www.iccrom.org/section/preventive-conservation/re-org.


Although archive collections and museum collections differ, we thought the method would help our situation here in Turku. It is basically about ‘tidying up your room’, but often the situation overwhelms us if you think the budget, time, materials and how many objects there are. The ‘Re-org’ guides us step by step from preparation to completion when achieving the standards in storage condition with a creative yet safe approach.

The ‘Re-org’ is a methodology established by ICCROM  
for improving the museum storage environments




Riikka and I concluded that implementation of the Re-org methodology would be substantial benefit to the collection. Having agreement with the team of the Turku City Archives, the project was decided to proceed. What will follow is how Riikka and I began to organize and implement our ‘Re-org’ adventure!


Starting from the preparation phase, we carried out a series of assessment to understand the current situation of the space, furniture, collection and non-collection in the storage area.



 Making floor plans.




At first, we measured dimensions of the floor and all furniture, and then created four floor plans (floor itself, with fixture, with furniture, and with furniture and occupations). It helps to know the space and create ideas.


 Floor map with furniture and occupying materials.
Green is collection which was placed outside of the furniture.






Next step was assessing furniture in the storage area (type, number, size, fullness, condition). We went through all the 12 types of 57 unit (457 drawers!) of the furniture. It looked overwhelming at the beginning, however, this is the power of team working: five of us completed the assessments within 2 days!



Some drawers were in perfect condition,

 
 others were too packed or stuck! Ooops!


In the Re-org method, counting the number of each item and then categorising each type is essential as we have to know what we are going to organise. However, due to the mass number of single sheets which is a characteristic of archival material, we decided to focus on objects which were not in the furniture and objects in the large size furniture which had possibilities to be stored in the oversized collection. We also decided to count each protective sleeve as one object, although there might be more than one single sheet in it.



For the rest of the furniture, we assessed only fullness and condition. It gave us concrete ideas of improvement for next opportunity.

The assessment results made things clear for us…..


·         Average fullness of furniture is 101%    Not too bad!
·         30% of total surface of the floor (63m2) is occupied by furniture (18.3m2)
It means there is space to add extra unit.     We are so lucky!

·         88 objects are not housed in the furniture.
·         Out of the 88, 15 rolled objects were without protection.
·         68 objects can not fit in the existing units.




In the meantime, we also explored what kind of new furniture would be possible and most appropriate.


A good idea for rolled ones.
 


The most ideal one for large flatten objects is…… beautiful and massive metal shelve at the Helsinki City Archives! They have just implemented them and under moving the collection.




Based on the assessment results and our research, we discussed new layout, and new furniture with Archivists and carpentry team.





Thinking of new layout using color papers.








New furniture for rolled objects.
 


New idea of furniture for rolls and oversized objects. Carpentry team gave us more professional ideas too.

Proceeding with our re-org, we gradually discovered we could implement two proposals.
One is to solve current problems with achievable solutions, utilizing existing material with minimum budget. Another is implementing ideal furniture, new metal drawers, little by little which would be long-term plan.


The assessment takes time, however, what we have done during re-org gave us visible result with precise numbers. Now we are able to have ideas and achievable plan to present and share with all members of the Archive team. This time, we only implement temporary solution for wooden furniture. It is not the best option to store cellulose based objects, however, the first step has proceeded to achieve the ideal state in future!






The Re-org Turku is still on going.
Both furniture plans are under way and progressing at the moment.





It was a worthwhile experience for me to face problems in a public archives storage. I do express the largest thank to Riikka and the team of the Turku City Archives for helping my work there. I am looking forward to visiting there again to see the completion of our re-org!



Sakura Tohma

23.2.2019

Piirustuksenopetusta kansakoululaisille 100 vuotta sitten


Lilli Törnudd sekä avustajat Aksel Törnudd ja Jalmari Valpio laativat vuonna 1919 kansakoulujen piirustuksenopettajille ohjekirjasen piirustustuntien valmistelua varten. Kirjan mukana on mallipiirustuksia, joita ei kuitenkaan ollut tarkoitus näyttää koululaisille vaan ne oli tarkoitettu opettajille, jotka välitunneilla valmistautuvat piirustustunteja varten:

”Jos tällä kirjalla tuomme kansakoulun piirustuksenopetukseen suurempaa yhtenäisyyttä ja määräperäisyyttä ja jos se voi opettajien vaikeaa ja raskasta työtä helpottaa, niin tarkoituksemme on saavutettu”.

Kuvat ovat havainnollisiksi ohjeiksi työaineista ja työtavoista, esineiden ryhmittelystä ja kokosuhteista sekä vesiväreillä maalaamisesta.




























Kirjasessa kerrotaan myös niin sanotusta hiljaisesta työstä. Oppaan mukaan siihen soveltuvat kuvittava piirustus ala-asteilla sekä japanilainen pensselityö ja sommittelutehtävät yläasteilla. 





















Monien kokeneiden opettajien mielestä hiljainen piirustus oli kuitenkin suoranaista ajanhukkaa. Esimerkiksi tytöille sopivat piirustusta paremmin käsityöt hiljaiseksi työksi. Nyt sata vuotta myöhemmin kirjasen kuvia voi hyvillä mielin käyttää vaikkapa hiihtolomaviikon puuhatehtävinä ulkoilun lomassa.




Tarja Ollila,
Turun Kaupunginarkisto

12.1.2019

Vieläkö pirisee

Otsikoissa ovat viime päivinä arveltu, että lankapuhelinten pirinä uhkaa vaieta lopullisesti.  Helsingin Sanomat  muun muassa pyytää lukijoitaan lähettämään muistoja lankapuhelimiin, puhelinluetteloihin ja puhelinkoppeihin liittyvistä kommelluksista. Turun puhelinlaitoksen arkisto Turun kaupunginarkistossa paljastaa, että puhelinmaailmassa on aina oltu ajan hermolla ja kehityksen keihäänkärkenä.

Vuonna 1882 perustettu Turun puhelinlaitos oli Suomen ensimmäinen puhelinlaitos. Toimilupaa laitokselle oli edellisenä vuonna maistraatilta hakenut merikapteeni F. Nordfors. Vuonna 1916 puhelinlaitoksesta tuli kaupungin hallitsema osakeyhtiö. Vuonna 1944 sen kiinteistö ja laitteet myytiin kaupungille, ja vuoden 1945 alusta laitos kunnallistettiin. Vuonna 1988 teknisten laitosten lautakunnan alaisesta Turun kaupungin puhelinlaitoksesta tuli Telelaitos, joka oli Telelaitoksen johtokunnan alainen kunnallinen liikelaitos. Vuonna 1996 Telelaitoksesta puolestaan sukeutui Turun Puhelin. Sen toiminta kunnallisena laitoksena päättyi syksyllä 1997, kun Turun Puhelimesta tuli Turun Puhelin Oy. 







Vuonna 2004 Loimaan Seudun Puhelin ja sen kokonaan omistama Turun Puhelin yhdistyivät Auria Oy:ksi. Loimaan Seudun Puhelin ja Turun Puhelin jäivät käyttöön Aurian aputoiminiminä. Yrityskauppojen jälkeen vuodesta 2007 lähtien nimi oli Telia-Sonera (TeliaSonera). Viime viikolla Telia ilmoitti lopettavansa lankapuhelinpalvelunsa tämän vuoden loppuun mennessä. Turun puhelinlaitoksen tarina taitaa kuitenkin hehkua haamuna vielä älypuhelintenkin näytöillä.




Maija Hakala,
Turun kaupunginarkisto

Lähteet:

      Paavola, Eero: Turun Puhelinlaitos 100 vuotta 1882-1982 (Turku,1982)
      Suova Eino: Telefon inrättningen i Åbo 1882-1932 (Åbo, 1932)

23.12.2018

Jouluaamu Paattisten seurakunnassa vuonna 1932

Jouluaamun jumalanpalveluksen Paattisten kirkossa toimitti kirkkoherra Paavo Ketola kaikkiaan 400 kirkkoon saapuneelle seurakuntalaiselle. Saarnan hän oli kirjoittanut Luukkaan evankeliumin toisen luvun pohjalta, jakeista 1 - 20. 


Käytössä oleva Raamattu oli todennäköisesti edelleen vuoden 1776 ns. Vanha Kirkkoraamattu:

”Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisarilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.”

Kirkollisissa kuulutuksissa kerrotaan seurakunnan ajankohtaisista asioista. Jouluaamuna 1932 Paattisten seurakunnassa ilmoitettiin muuttaneista ja kerrottiin, että ompeluseura järjestettäisiin Poson talossa tulevana torstaina. Lisäksi ilmoitettiin, että jouluaamun kolehti kerättiin suntiolle, joten seurakuntalaisilla oli tilaisuus ”muistaa erästä virkailijaansa”.

Tekstissä virsien joukossa mainittu ”Hilarius” tarkoittaa Hilariuksen kiitosvirttä, joka on kirjoitettu jatkoksi Luukkaan evankeliumin enkelien ylistyslauluun. Kiitosvirren kirjoittajana pidetään Hilarius Poitierslaista, joka on siis antanut nimensä virrelle. Vuonna 1932 käytettiin edelleen vuoden 1886 virsikirjaa. Uuden virsikirjan valmistelutyöt olivat kyllä käynnissä mutta se valmistui vasta viiden vuoden kuluttua tästä jouluaamusta. Niinpä Paattisten valkeassa puukirkossa kajahtivat talviseen jouluaamuun tutun Enkeli taivaan -virren sanat:

”Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suurenilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan.Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt, Ja tää on teillemerkiksi: Seimessä lapsi makaapi.Nyt Jumalalle kunnia, Kun antoi ainoon Poikansa, Siit' enkelitkinriemuiten Veisatkoon taivaan Herrallen!”

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Lähteet:
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin arkisto, Ad:4 Kirkolliset kuulutukset ja ilmoitukset 1926-1933, Paattisten seurakunta.
https://www.piplia.fi/…/raamattu-suome…/kaannostyo-suomessa/
http://www.finbible.fi/UT/Luukas/biblia.htm
http://notes.evl.fi/…/745f…/5b2e2f15e8d6c4d4c2256ffe004c5407


16.11.2018

Avoimien ovien päivä toi Turun kaupunginarkistoon noin sata vierasta


Pohjoismaista arkistojen päivää vietettiin Turun kaupunginarkistossa tiistaina 13.11.2018. Vuoden teema oli ”Arkistot, yhteinen kulttuuriperintömme”. Teema ei ole järjestäjiä sitova, mutta tartuimme siihen ja kaivoimme arkistostamme muutamia kulttuuristamme kertovia esimerkkejä, joita kierrosten lomassa esiteltiin. Kierrokset arkistomakasiineihin houkuttelivat paikan päälle noin sata vierasta. 






Kaupunginarkiston paperikonservaattori kertoi konservoinnista ja ennen kaikkea siitä, miten me kaikki voimme omalla toiminnallamme edistää arvokkaiden asiakirjojen säilymistä.      


Esillä oli Turun hautausmaasta kertovia asiakirjoja ja karttoja 1800-luvulta lähtien. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen oli suunnitellut Charles Bassi. 1920-luvulla rakennetun As. Oy Tuureporin arkistosta löytyi monenlaisia asiakirjoja ja itse rakennuksesta piirustuksia. Mielenkiintoisen Tuureporista tekee talossa toiminut keskuskeittiö. Talon ensimmäisessä tai kellarikerroksessa sijaitsevassa keittiössä palkattu henkilökunta valmisti ruuat talon asukkaille ja ne kuljetettiin ruokahisseillä asuntoihin.


As. Oy Tuureporin piirustuksia on Turun kaupunginarkistossa myös digitoitu.

Mukana oli myös kansakouluajoista kertovia asiakirjoja. Esimerkiksi Ristimäen koulun poissaolokirja vuodelta 1913­–1914 tarjoaa mielenkiintoista ajankuvaa; lapset olivat poissa koulusta, koska kengät olivat laittajalla, äiti ja isä viemässä lehmää Piikkiöön tai pöksyt rikki.



Tarja Ollila,

Turun kaupunginarkisto



3.9.2018

"Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa"


Turun kaupunginarkiston päätehtävä on säilyttää kaupungin viranomaisten virallisia asiakirjoja. Kaupungin piiriin kuuluvia arkistonmuodostajia on kuitenkin niin monenlaisia ja niistä jokaisella on niin monenlaisia tehtäviä, että aineiston joukkoon päätyy vääjäämättä kaikenlaista vähemmänkin virallista.

Esimerkiksi Turun kaupunginorkesterin aineistoon kätkeytyy paksu pinkka kouluaineita, joissa Snellmanin ja Martin kansakoulujen oppilaat kertovat sanoin ja piirroksin kokemuksistaan kaupunginorkesterin konsertissa syksyllä 1948. 




Dokumentaatio on tarkkaa ja uskollista: aineissa toistuvat muun muassa tiedot siitä, että konsertti järjestettiin koulun liikuntasalissa, se kesti tunnin, katsomassa oli suurin osa oppilaista, hinta oli kymmenen markkaa ja nainen soitti harppua. Moni kirjoittaja luettelee jokaisen esitetyn kappaleenkin. Snellmanin koulussa suurin suosikki on ollut ”Mä oksalla ylimmällä”, kun taas Martin koulussa kuulijoille on jäänyt erityisesti mieleen ”Sammakko ja satakieli”.





Jo parista aineesta saa käsityksen siitä, millaisen vaikutuksen konsertti on koulukkaisiin tehnyt:

Eeva-Liisa, IV lk:

Konsertti koulussamme.

Meillä oli viime tiistaina koulussa konsertti. Siellä soitettiin hauskoja soittoja ja tansseja. Konsertissa oli viuluja ja harppu ja vaikka mitä kaikkia en muistakkaan. Se orkesteri olikin hauska. Siellä oli viellä rumpu ja kaikenlaisia pimputtimia ja pamputtimia. Minä olisin ollut ja kuunellut sitä vaikka kuinka kauan. Konserttiin maksoi kymmenenmarkkaa.


Liisa, VIII lk:

Meillä oli noin 2 viikkoa sitten, eräänä tiistaina koulussa hyvin merkittävä tapaus. Meidän juhlasaliimme tuli ihan oikea kaupunkinorkesteri kokonaisuudessaan soittamaan. He tulivat klo 12 ja soittivat yhden tunnin, mutta se tunti meni hyvin nopeasti. Orkesteri soitti niin ihanasti, että ihan unohti olevansa koulussa. Minä en ole koskaan ennen kuin nyt nähnyt kaupunkinorkesterin soittavan. Kuullut kyllä olen, mutta olen aina sulkenut radion silloin. Se on ollut mielestäni niin tylsää. Nyt huomaan, kuinka suuresti olen erehtynyt. Se on niin kaunista, kuin soitto vain voi olla. Kohta kun se tunti loppui, ajattelin että minä menen kaupunkinorkesterin konserttiin kuullakseni sitä ihanaa soittoa. Maksaa sitten mitä maksaa. Ja sen vain sanon, että jos haluatte kuulla todella musiikkia, niin menkää kaupunkinorkesteria kuuntelemaan.


Valitettavasti kaikki eivät voineet Liisan tavoin todeta ”maksaa sitten mitä maksaa”, sillä monilla ei ollut varaa edes tähän koululaiskonserttiin. Kuten Snellmanin koulun neljäsluokkalainen kertoo: ”Koko luokka ei tullut mukaan. Ne jäivät laskemaan. He eivät tulleet, kun luulivat, etteivät he saa kotoa rahaa.”

Taru Hyvönen
Turun kaupunginarkiston harjoittelija

11.7.2018





Kun rakennustarkastaja vaihtoi polkupyörän autoon


Turun kaupunkiympäristötoimialalla on viime kuukausina seulottu rakennustarkastajan ja rakennusvalvonnan kirjeenvaihtoa 1920-luvulta 1980-luvulle saakka. Kirjeenvaihto kuvastaa hienosti aikaansa: rakennustarkastaja muuttui mainitulla jaksolla polkupyöräilijästä omaa autoaan käyttäväksi virkamieheksi. Myös Turun kaupungin rajat siirtyivät laveammalle ajanjakson aikana niin, että Paattisten perukatkin saatiin osaksi kaupunkia 1970-luvulla.

Järjestettyä kirjeenvaihtoa.

Digitaalisena aikakautena voi olla vaikea hahmottaa, kuinka tärkeää kirjeenvaihto oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Esimerkiksi Turun kaupungin rakennusvalvonnassa kirjeitä lähetettiin kaupungin sisällä, toisille viranomaisille muihin organisaatioihin sekä asiakaskunnalle. Vastavuoroisesti rakennusvalvontaan saapui kirjeitä samoilta organisaatioilta ja ryhmiltä. Kirjeistö onkin yleensä vanhojen arkistojen laajimpia aineistoja, ja se sisältää monesti myös sellaisia kirjeitä, joita on esimerkiksi käsitelty lautakunnassa ja jotka säilyvät siten lautakunnan pöytäkirjan liitteenä. Näin ollen kirjesarjoissa on paljon seulottavaa ja hävitettävää.

Vähämerkityksellisten asiakirjojen seulonta ja hävittäminen on tärkeää, jotta paperiaineiston määrä saadaan pidettyä kurissa. Toinen tärkeä näkökulma on tietopalvelu: asiakkaita voidaan palvella paremmin, kun aineisto seulonnan myötä luetteloidaan ja se on näin helposti hallittavissa. Rakennustarkastajan ja rakennusvalvonnan kirjeenvaihdon osalta työ on vielä hieman kesken. Sen saatua päätöspisteensä kirjeistö siirtyy kaupunginarkistoon, jossa se on tutkijoiden saatavilla.




Erja Mesikämmen/Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimialan arkisto

16.6.2018

Voimisteltiin sitä ennenkin



Ajankohtaiset tapahtumat voivat herättää ihmisissä innostuksen juuriensa ja ylipäätään historian tutkimiseen. Esimerkiksi sisällissodan muistovuosiuutisoinnit ovat vetäneet väkeä muun muassa Työväen Arkistoon.

Hieman samantapaisesta ilmiöstä oli kyse Turun kaupunginarkistolle tulleessa selvityspyynnössä, joka oli saanut innoituksensa Turussa 7.10.6.2018 järjestetystä Gymnaestrada-voimistelutapahtumasta. Meihin yhteyttä ottanut asiakas muisteli osallistuneensa joko vuonna 1947 tai 1948 suureen voimistelutapahtumaan, jonka yhteydessä monelta eri paikkakunnalta saapuneita koululaisia oli marssinut suurina määrinä Turun Urheilupuistoon. Mitään muistikuvia esimerkiksi tapahtuman järjestämisen syistä hänellä ei enää ollut, ja hän kaipasikin kaupunginarkistolta asiaan liittyen tietoa ja mielellään myös valokuvia.

Turun kaupungin kunnalliskertomuksista selvisi, että kyseessä on hyvin todennäköisesti ollut koko maan kansakoululaitoksen yhteinen kevätjuhla, joka on järjestetty Turussa 29.-30.5.1948 ja jonka ohjelma on koostunut laulusta ja voimistelusta. Ensimmäinen päivä kului enimmäkseen suurissa yhteisharjoituksissa ja illalla järjestettiin juhlakonsertti, joka lähetettiin myös radiosta. Toisena päivänä alkoi varsinainen pääjuhla, jonka alkutahdeista kunnalliskertomus kertoo näin:

”Jo tuntia ennen juhlan alkamista olivat voimistelijat kokoontuneet ja järjestyneet Parkin urheilukentälle. Sieltä marssi tämä n. 2 000 koululaista käsittävä voimistelijajoukko kaupungin halki juhlapaikalle Urheilupuistoon Laivaston soittokunnan ja ja N.M.K:n seitsikon antaessa marssille tahtia ja ryhtiä. Kulkue, jonka edessä marssi opettajista kokoonpantu lippuvartio ja jossa lasten pukujen ja heidän käsissään olevien pienoislippujen sinivalkoiset värit sointuivat hyvin Urheilupuiston rehevään vehreyteen, teki juhlakentän täyttäneeseen yleisöön sykähdyttävän vaikutuksen.”

Asiakkaan kertomat yksityiskohdat kävivät siis kunnalliskertomuksen kanssa hyvin yhteen! Lisäksi kävimme läpi Kansakoulujen johtokunnan pöytäkirjat vuodelta 1948. Niistä löytyi päätöksiä lähinnä tapahtuman rahoitukseen liittyen, mutta erään päätöksen liitteenä oli kiinnostava Turun opettajayhdistyspiirin piiritoimikunnan kiertokirje, jossa kerrotaan tilaisuuden liikuntaohjelmasta peräti jokaisen suoritetun voimisteluliikkeen tarkkuudella. Yllä oleva kuva on otettu kyseisestä kirjeestä.

Valokuvia tapahtumasta emme valitettavasti kaupunginarkistosta löytäneet, mutta ohjasimme asiakkaan ottamaan yhteyttä Museokeskukseen ja sanomalehtiarkistoihin. Asiakas vaikutti kuitenkin ilahtuvan löytämistämme teksteistäkin, joten myös arkistonhoitaja voi olla tyytyväinen.


Taru Hyvönen
Turun kaupunginarkiston harjoittelija

8.5.2018

Nikanderin asiakirjat

Sairaustodistuksia, matkustusasiakirjoja, tonttikiistoja, kertomuksia kadonneista lasteista ja Kustaa IV Aadolfin allekirjoitus sinetteineen. Muun muassa tällaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan Turun kaupunginarkistoon, jonka uudelleenlöydetyt rariteetit on nyt luetteloitu.

Kyseessä on toistasataa asiakirjaa käsittävä kokonaisuus, joka muodostuu Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden arkistoihin kuuluneista liiteaineistoista. Asiakirjat koskettavat monia aihepiirejä, kuten käsityöläisammattikuntia, merenkulkua, tonttiasioita ja yritystoimintaa. Pääosa asiakirjoista on 1700-luvulta, mutta joukossa on myös joitain asiakirjoja 1600-luvun lopulta ja 1800-luvun alulta.

Kuningas Kustaa IV Aadolfin allekirjoitus turkulaista taidemaalari
Emanuël Ahlgrénia koskevassa päätöksessä vuodelta 1796.

Asiakirjat ovat olleet tuntemattoman ajan professori Johan Gabriel Nikanderin (1884–1959) hallussa. Nikander toimi pohjoismaisen sivistyshistorian ja kansanelämän tutkimuksen professorina Åbo Akademissa vuosina 1921–1952. Nyt kyseessä oleva asiakirjakokonaisuus heijastelee juuri näitä Nikanderin kiinnostuksen aiheita. Tämän vuoksi kokonaisuus on päätetty säilyttää Turun kaupunginarkistossa erillisenä osionaan, ja se löytyy Turun maistraatin arkistokokoelmasta Miscellanea-sarjan alta.

Sairaustodistus vuodelta 1769. Lääketieteen prof. Johan Haartman (1725–1787)
todistaa kauppias Anders Baerin (1712–1770) olleen liian sairas osallistuakseen
kokouksiin kotinsa ulkopuolella. Baer oli tunnettu turkulaisen kauppias, joka osallistui 
laaja-alaisesti niin kauppaan, teollisuuteen kuin merenkulkuun. Baerin liiketoimet koskivat 
muun muassa sokeria, suolaa, viiniä, tupakkaa ja vaatteita.

6.4.2018


Digitointityössä avautuu Turun kaupungin historiaa

Digitointityötä tehdessä herää kiinnostus rakennuspaikan historiaan ja purettuihin rakennuksiin. Joskus yksi lupapiirustus saattaa avata palasen lähihistoriaa. Yksi tällainen kohde löytyy vastapäätä Turun suomenkielistä työväenopistoa, Kaskenkatu 6a:sta, jossa nykyisin sijaitsee seitsenkerroksinen asuintalo.

Arkistosta löytyvät vuoden 1949 arkkitehtipiirustukset, joilla on haettu rakennuslupaa paikalla sijainneen puutalon muuttamiseksi kolmikerroksiseksi yksityisasunnoksi. Muutospiirustukset oli laatinut arkkitehti Erik Bryggman, ja yksityisasunnon omistaja oli Rakennustoimisto Arvonen Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Veli Arvonen.


Turun museokeskus/Havas
Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitusviraston arkisto






Erik Bryggmanin suunnittelema yksityisasunto ehti olla paikalla vain parikymmentä vuotta, sillä nykyiselle kerrostalolle rakennuslupaa on haettu vuonna 1970. Kerrostalon edessä on kuitenkin vielä jäljellä lyhyt muurin pätkä, joka aikanaan jatkui Arvosen talon kivijalkana. Samalla paikalla muuten vuonna 1797–1814 on sijainnut Suomen kemian isäksi mainitun, kemisti Johan Gadolinin laboratorio.


Kuva: Vuokko Nenonen

Ja palataksemme vielä tähän päivään: Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen saanut ravintola Kaskis sijaitsee sekin juuri tällä paikalla.   

Vuokko/Kaupunkiympäristötoimialan arkisto